Postiosoite: Kerimäentie 1 58200 Kerimäki
Puheenjohtaja
Kari Muhonen
0500 542 321
Sihteeri
Maire Hämäläinen
0500 946 539
kerimakiseura@kerimakiseura.fi
Kerimäen eri yhdistykset ovat ilmoittaneet seuraavat tapahtumat (liite). Yksityiskohtaiset tiedot tapahtumasta järjestäjältä tai erillisessä tapahtuma-ilmoituksessa.
KERIMÄKI-SEURA TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA 29.9.2023. VUODEN AIKANA USEITA TAPAHTUMIA JUHLAVUOTEEN LIITTYEN
Tällä sivulla on tapahtumia Kerimäki-seuran omasta toiminnasta ja muistakin tapahtumista lähialueella
3.5.2023 Kerimäki-seura aktivoi kerimäkeläisiä roskien keräystalkoisiin. Osallistujille annettiin huomioliivit, keräyskepit ja roskapussit mukaan ja kierrolsen jälkeen tarjottiin pullakahvit. Osallistujia oli liki 40 henkilöä ja roskapusseja kertyi 70 kpl. Kuvia tapahtumasta: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4
28.2.2023 Kerimäki-seura järjesti kirjastolla Kalevalan päivänä Runolaulutupa-illan, joka keräsi mukavasti osallistujia (kuva1)(kuva2).Tapahtuman vetäjänä toimi MuT Sirkka Kosonen ja Kerimäki-seuran puolesta vpj Riitta Kapanen.
21.10.2022 Pidettiin Savonlinnan Kylät Ry:n tilaisuus, jossa alueen yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä palkittiin kotiseudun ja oman paikkakunnan eteen tehdystä työstä.Kerimäki-seura palkittiin pitkästä ja menestyksekkäästä työstä alueen elinvoiman, kotiseutuhengen sekä ihmisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen(palkinto). Palkintoa olivat vastaanottamassa Kerimäki-seuran puolesta puheenjohtaja Kari Muhonen ja sihteeri Maire Hämäläinen (kuva)
1.10.2022 Kerimäki-seura järjesti toripäivän (kuva), jossa oli myynnissä paistettuja muikkuja(kuva), vohveli kahvia (kuva) ja seuran omia tuotteita sekä mm. Riitta Kapasen tekemiä ransseja(kuva). Tuloja kerättiin myös arpojen myynnillä(kuva). Sää suosi tapahtumaa, joten väkeä liikkui ja kauppa kävi hyvin.
22.9.2022 Savonlinnan Hanketyöryhmä kävi tutustumassa museoon. Oppaana Kerimäki-seuran kunniajäsen Päiviö Rauhansalo (kuva)
20.8.2022 Kerimäki-seura sai vieraita Hirvensalmen-kotiseutuseurasta. Matkanjärjestelijänä Hirvensalmelta oli entinen kerimäkeläinen opettaja Helena Tanttu (kuva). Vieraat toivat "tuliaisia" jotka vastaan otti Kerimäki-seuran puheenjohtaja Kari Muhonen, vieraiden puolesta antajina toimivat vierailevan seuran sihteeri Raija Tanttu ja puheenjohtaja Juha Pasonen (kuva). Kerimäki-seuran toimintaa esiteltiin museon tiloissa (kuva1 ja kuva2) jossa nautittiin leivoskahvit (kuva). Sihteeri Maire Hämäläinen lahjoitti vieraille muistoksi ja matkalukemiseksi Kerimäen historia-kirja sarjat (kuva). Yhdessä ihailtiin hienoa säätä museon pihalla(kuva),josta vieraat jatkoivat kierrosta Anna-Liisa Seppänen-Kuikan opastuksella.
2.8.2022 Aino Käyhkön testamenttisäätiö järjesti jälleen kesäpäivän tapahtuman ikäihmisille Pääkantaan, osallistujia liki 200 (kuva). Kerimäki-seuran oli mukana järjestelyissä monin tavoin (kuva)
27.7.2022 Ryhmä ruotsalaisia (kuva) vieraili museolla ja heille toimi oppaana jälleen loistavasti Gunilla Muhonen
9.7.2022 Lastenpäivä-tapahtuma järjestettiin sateen uhkan takia juhlateltan suojassa. Tapahtumassa kävi 4 tunnin aikana yli 200 lasta ja aikuista (kuva). Tarjolla oli vohveleita joita ahkeroivat Heikki, Maire ja Sirkka-Liisa (kuva) ja vohvelit maistuivat (kuva). Suosikkipaikka lapsille oli pomppulinna(kuva) ja kaikkia kiinnosti SPR:n Nallesairaala(kuva). Paikalla oli myös maailman pienin teatteri(kuva). MLL:n onnenpyörästä oli myös iloa lapsille (kuva)
8.7.2022 Perinneretki Salpalinjalle: Kerimäki-seuran järjestämälle perinneretkelle Raikuun Salpalinjalle ja muinaisille asuinpaikoille osallistui linja-autollinen (30 henkilöä) innokkaita (kuva Raikuun kanavalla)l Heitä opasti paikanpäällä Pekka Räinä ja asioiden taustoja valotti kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansalo bussimatkan aikana. Välipalana nautittiin Maire Hämäläisen rakentamat reissueväät kahvin kera
7.7.2022 Jäsenilta: Kerimäki-seura seura tarjosi jäsenilleen paistetut muikut Maire Hämäläisen tekemän perunasalaatin ja Vesa Pulkkisen musiikin kera. Iltaan oli ilmoittautunut yli 70 henkilöä. Kuvat: Pj Kari Muhonen toivotti tervetulleiksi, tarjoilut valmiina, hanurimusiikkia Vesa Pulkkinen, sää suosi tapahtumaa, muikku ja perunasalaatti maistui, muikut ja paistajat
6.7.2022 Yhteislaulu-ilta: Illan vetäjinä toimivat uusi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen apunaan Sirkka Kosonen. Kuvat: Hanna ja Sirkka,
5.7.2022 Perinnepäivä: Perinnepäivää vietettiin Kerimäki-viikon kolmantena päivänä museo-alueella. Paikalla oli mm. lampaita ja näytettiin kuinka lampaan villasta tehdään lankaa. Kuvat: Lampaat aitauksessa, heinän seivästystä, viikatteen teroitus, maista pettuleipää, puisen haravan teko,
4.7.2022 Opastettu retki Hytermään : Retki toteutettiin yhteiskuljetuksena ensin linja-autolla ja sitten veneellä. Retkelle osallistui 35 henkilöä. Kuvat: Laiva saapuu rantaan, Opas Anna-Liisa, Hytermän vene-istuimet, Työnmuistomerkki, Sää suosi retkeä, Puruvesi maisema
3.7.2022 Kerimäki-päivässä julkistettiin uusi Kerimäki-emäntä vuosille 2022-2024. Hän on Hanna Seppänen (kuva). Juhlassa luovuttiin kunniapuheenjohtaja nimitys ja kunniakirja Päiviö Rauhansalolle (kuvassa oikealla). Pääkantasäätiön valitsema vuoden kesäkerimäkeläinen Pekka Hako(kuva) Juhlapuhujana oli rovasti Mikko Rinkinen(kuva), joka toi samalla Rinkisen sukuseuran lahjoituksen Kerimäki-seuralle. Laulu osuuden hoiti tänä vuonna Kerimäen mieskuoro (kuva). Puheenjohtaja Kari Muhonen (kuva) kertoi seuran toiminnasta ja kiitti kaikkia osallistujia
Slogankisan voittajaksi valittiin Leena Turtiaisen (kuva) esitys: Kerimäki, Puruvesi siinä hunaja ja mesi
2.7.2022 Ryhmä ruotsalaisia kirjakerhon jäseniä (kuva) vieraili Kerimäellä ja tutustui kirkon lisäksi museoon. Sujuvalla ruotsinkielellä heille toimi oppaana museolla Gunilla Muhonen (kuva) ja kirkon oppaana oli ollut Matti Lähesmaa. Ryhmä antoi suuret kiitokset opastuksesta
27.6.2022 Kerimäki-seuran tilaama toinen tuoli (kuva) paikallaan Kalastajatilan rannalla. Lisää on tulossa
18.6.2022 Uudet veneen keulan malliset penkit valmistuvat: Kuva 1;
Kerimäen liikuntapuiston tienoilla on ensimmäinen uusi venepenkki. Kyseessä on Kerimäki-seuran ideoima, kylän esteettisyyttä ja viihtyisyyttä lisäävä hanke. Näitä penkkejä on tulossa lisääkin, kunhan Savonlinnan työllisyyspalvelujen Kerimäen verstas Eemeli Lahtisen johdolla ehtivät niitä tekemään. Penkkejä sijoitellaan Kalastajatilan lähettyville ja rantaraitin varteen. Jokainen penkki on yksilöllinen. Vaikutteita on saatu Hytermän venepenkeistä. Näin historia ja perinteet siirtyvät tähän päivään. Käyhän rantaraitilla kesäisillä kävelylenkeillä katsomassa tuotoksia, istu ja testaa.
12.6.2022 Lomarauhan julistus Kerimäen kirkon portailta (kuva) 2022
Vuoden 2022 lomarauha on julistettu tänään 12.6. suvisena sunnuntaina Kerimäen kirkkomäellä. Tilaisuuden juonsi Poku Sihvonen, lippua kantoi Pekka Hanikka ja airueina toimivat Kerimäkiemäntä Raija Tervonen ja -isäntä Risto Silvennoinen. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen ja lomarauhan julisti kaupunginjohtaja Janne Laine. Torviseitsikko vastasi tilaisuuden musiikkiannista. Kerimäkiseuran jäsenet huolehtivat vieraiden kahvituksesta ja Anna-Liisa Seppänen-Kuikka kertoi kirkon historiasta. Paikan päälle oli saapunut pari sataa henkeä. Tilaisuus oli mukavan rento ja tunnelma niinkuin loman alkaessa kuuluu ollakin.
1.5.2022Slogankisa.
Kerimäki-seura julkisti yleisen kilpailun Kerimäki sloganista eli iskulauseesta joka kuvaa parhaiten Kerimäkeä. Voittaja julkistetaan 3.7.2022 Kerimäki-päivän juhlassa
1.5.2022Nykyiset kerimäki-isäntä ja -emäntä
Tämän hetkiset Kerimäki-isäntä ja -emäntä ovat Risto Silvennoinen ja Raija Tervonen(kuva) Uusi Kerimäki-emäntä julkistetaan 3.7.2022 Kerimäki-päivän juhlassa
Mestarit ja Kisällit
Kerimäki-seura on ollut mukana Kotiseutuliiton järjestämässä Mestarit ja Kisällit- hankkeessa, joka starttasi Louhen koulun ja kylän senioreiden yhteishankkeena keväällä 2019.Koronan vuoksi hanke oli jäissä kaksi vuotta. Tiistaina 24.5.2022 toteutui suunniteltu, toinen kotiseuturetki Kerimäen entisten kirkkojen paikalle Kallunmäelle sekä Savonlinnaan maisemaristeilylle .Evästauolle poikkesimme Pikku Kakkosen puistoon, sieltä risteilylle Saimaalle mitä parhaimmassa , lähes kesäisessä säässä .Loppuhuipennukseksi kipaisimme Lippa-kioskille jätskeille. Iloista vilskettä ja vilinää koko päivä
Kerimäen kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa: Tuulensuu 6 , Kerimäki
Aukioloajat 26.6 - 4.8.2023 ma-pe klo 11.00-17.00, muulloin tilauksesta. Pääsymaksut: Aikuiset 3 euroa, alle 12 vuotiaat ilmaiseksi,
Kerimäki-seuran 60 v juhlavuonna 60 vuotta täyttävät henkilöt ilmaiseksi, ryhmät yli 10 henkilöä 2 euroa /henkilö, opastusmaksu 10 euroa/ ryhmä
Kun Kerimäki-seura v. 1963 perustettiin, seuran säännöissä sen yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväksi määriteltiin perimätiedon sekä Kerimäelle tyypillisen vanhan esineistön kerääminen, tallentaminen ja esitteleminen. Tässä tarkoituksessa Kerimäelle perustettiin kotiseutumuseo v. 1966.
Ensimmäisenä museoalueelle siirrettiin v. 1966-67 museopirtiksi savutupa Herttuansaaresta Hälvästä. Savutupa oli Sulo Herttuaisen omistaman Saarela-nimisen maatilan päärakennuksen vanhempi pääty, joka on peräisin vuodelta 1797 tai 1802.
Museoalueelle oli siirretty Kerimäen ja Punkaharjun kruununnimismiehenä toimineen sotakamreeri Heikki Häyrysen eli Romu-Heikin toimesta jo 1920-30 -luvulla aittarakennus, jota kutsutaan Romu-Heikin aitaksi. Tässä aittarakennuksessa on kaksi aittahuonetta, joissa on esillä vanhoja naisten ja miestenkin käsityövälineitä sekä ajokaluvaja, jossa on esillä hevosvetoisia kulkuvälineitä ja niiden osia.
Museopirtin jälkeen museoalueelle hankittiin v. 1967-68 savusaunarakennus ja kaksi aittarakennusta Alakuonasta Viljam Käyhkön omistamasta Käyhkölän/Niiralan talosta. Savusauna on sisustettu entisaikojen savusaunojen malliin. Aitoista toinen on sisustettu morsiusaitaksi kapioineen ja toinen aitta metsästys- ja liha-aitaksi, jossa esitellään entisaikojen pyyntikulttuuriesineistöä. Vuosina 1969-70 alueelle hankittiin puolestaan tuulimyllyn runko-osa Sulo Herttuaisen omistamalta Saarelan tilalta Hälvästä. Kalle Lehikoinen rakensi tuulimyllyrakennuksen uusista tarvikkeista vuodelta 1856 peräisin olevan runko-osan ympärille.
Maatalousaitan hankkiminen museoalueelle pantiin Kerimäki-seurassa vireille v. 1971. Kaksi aittahuonetta käsittävä aittarakennus saatiin museoalueelle Kattilanmäestä, ja molemmissa aittahuoneissa on esillä entisaikojen maa- ja metsätalouteen liittyvää esineistöä. Keittiöaitan puolestaan lahjoitti Kerimäki-seuralle maanviljelijä Toivo Venäläinen Alakuonasta Akselan/Säkmäen maatilalta.
Museoaluetta pohjois-luoteissuunnassa rajaava kiviaita ja siinä oleva portti on sotakamreeri Heikki Häyrysen 1920-30 -luvulla rakennuttama. Koko ulkomuseoaluetta rajaava risu- tai riukuaita veräjineen on rakennettu kesällä 2003. Näiden lisäksi museoalueella on v. 2004 rakennettu vanha kivipuitekaivo kehineen, katoksineen ja keluineen.
Ulkomuseon rakennuksissa oleva Pirtti-näyttely, joka kuvaa suomalaista maalaistaloa 1880-luvulta talvisotaan, on peräisin vuodelta 1997. Näyttelyssä on esillä n. 1100 esinettä ja toiset 1100 esinettä on esillä Kalastajatilan rakennuksissa.
Museopirtin ja Romu-Heikin aitan pärekatot uusittiin vuonna 2017. Maanviljelysaitan, keittiöaitan ja tuulimyllyn pärekatot puolestaan uusittiin kesällä 2018.
Rakennukset:
Aloite perinnereitistä tuli Sulo Strömbergiltä Kerimäki-seuralle.
Tavoitteena oli merkitä luonnosta vielä löytyviä historiallisia kohteita aina esihistorialliselta kaudelta lähtien ( 5000 v. eKr > 1940-luvulle )
Kohderyhmä : Kerimäen asukkaat, matkailijat, koulut ym.
Ohjausryhmä: Päiviö Rauhansalo, Martti Koponen, Juha Turtiainen.
Asiantuntijat: Sulo Strömberg, Eino Salpakari, Matti Lähesmaa, Esko Mielonen ja Timo Jussila Museovirastosta.
Hankehakemuksen TE-keskus hyväksyi v. 2002. Kustannusarvio oli 27.000.00 euroa, josta TE-keskus maksoi 75 % ja Kerimäki-seura ry loput paikallisten yrittäjien, seurakunnan ja LC:n tukemana. Museovirasto hyväksyi 20 valittua harvinaista kohdetta teksteineen. Maanomistajilta täytyi saada kirjalliset luvat 5viideksi vuodeksi taulujen pystyttämiseen.
Reitti on ollut v. 2003 lähtien kiinnostava retkeilykohde.
RAUTAA SUO- JA JÄRVIMALMISTA
Kerimäellä pelkistettiin rautaa suo- ja järvimalmista kuoppa-uuneissa puuhiiltä polttamalla. Kuoppa-uunit olivat maahan kaivettuja noin metrin syvyisiä ja läpimitaltaan puolimetrisiä kuoppia, jotka reunustettiin laakakivillä ja eristettiin savella. Kuoppa-uuniin ladottiin vuorokerroksin rautamutaa ja puuhiiltä, jota poltettiin hiilihaudassa kuusesta, männystä, koivusta ja lepästä. Talonpoikaisesta raudanvalmistuksesta Kerimäellä kertoo Viitamäen Sääsniemessä sijaitseva vanha kuoppa-uunin pohja rautakuonakappaleineen sekä kuoppa-uunin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat hiilimiilun pohjat hiiliesiintymineen.
KARSIKKOKIVET – VAINAJIEN MUISTOKIVIÄ
Kerimäen alueella on 10 karsikkokiveä, joista 3 sijaitsee nykyisen kirkonkylän lähellä. Tämän lisäksi Kuokkalassa on 2 karsikkokiveä ja Silvolassa 1 karsikkokivi. Toroppalan Itikkakallio on esimerkki Kallioon hakatusta karsikosta. Karsikkokivet liittyvät esikristilliseltä ajalta periytyvään vainajakulttiin, johon liittyi suvun vainajista huolehtiminen. Ruumissaatot pysähtyivät karsikkokivien luona, missä kunnioitettiin vainajan muistoa virrenveisuulla ja odotettiin kirkonkellojen soittoa.
SALPALINJA-VIIMEINEN PUOLUSTUSLINJA
Vuonna 1940-41 Suomen itärajan turvaksi rakennetun Salpalinjan puolustusvarustuksia on myös Kerimäellä. Salpalinjan päävarustukset rakennettiin Kerimäellä Raikuuseen ja sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-Mäkrä-Hälvä-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta- varustuksia rakennettiin myös Veneenniemeen.
Kivikautinen asuinpaikka 3000-5000 eKr./ BC
TERVAA POLTETTIIN MYÖS KERIMÄELLÄ
Kerimäellä poltettiin tervaa myyntiin 1500-luvulta 1740-luvulle saakka, ja kotitarpeiksi vielä senkin jälkeen n. 200 vuoden ajan. Tervaa poltettiin tervasjuurakoista ja runkotervaksista ns. pohjasammiollisissa ja sivulle laskevissa tervahaudoissa. Alakuonassa on Kynämäessä sekä Sakaleen metsäautotien tienhaarassa kolmen tervahaudan pohjat, jotka edustavat pohjasammiollista tervahautaa. Tervahaudat ovat peräisin 1720-luvulta. Kynämäessä sijaitsevista kahdesta tervahaudasta toisen läheisyydessä on myös tervanpolttajien tilapäinen asuinmaja.
RIITASENSUON SOTAVANKILEIRI JA SOTAVANKIEN HAUTAUSMAA
Riitasensuon Kuokkalan puoleisella reunalla sijaitsi 1941-1944 sotavankileiri, jossa oli enimmillään 500 venäläistä sotavankia, jotka ojittivat Riitaensuota ja nostivat sieltä turvetta polttoturpeeksi. Muistona vankileiristä ovat maastossa näkyvät parakkien kivijalat ja uuninpohjat, kellarit, syöpäläistenhävityslaitoksen pohja sekä pienoisrautatien pohja Riitasensuolla. Näkyvin muistomerkki on sotavankien hautausmaamuistomerkkeineen. Sinne on haudattu 98 Riitasensuon sotavankileirillä kuollutta sotavankia.
Muinaisen Saimaan korkein ranta 4000 eKr/BC. Kivikautinen asuinpaikka. Muinaisrantavalli.
Kivikautinen asuinpaikka 3900 eKr/BC
Pronssi- tai rautakautinen Lapinraunio. Salpalinjan valliesteet.
Kivikautinen asuinpaikka n. 3500-2900 eKr/BC.
SALPA-ASEMAN LINNOITTEET RAIKUUN KANAVANVARRELLA JA UUNRAUNIOSSA
Salpalinjan päävarustukset rakennettiin Kerimäellä Raikuuseen ja Sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-Mäkrä-Hälvä-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta varustuksia rakennettiin myös Jouhenniemen alueelle erityisesti Veneenniemeen. Päävarustuksiin kuuluivat 7 konekivääribunkkeria Raikuun kanavan länsirannalla n. 200 metrin päässä toisistaan ja Uunraunion tien varteen rakennetut 4 linnoitustykistöasemaa niinikään 200 metrin päässä toisistaan sekä kaksiriviset hyökkäysvaunuesteet sekä 1 km pitkä ja 3-4 metriä korkea kylmämuurattu muuriestevyöhyke Raikuun kanavan länsirannalla. Kussakin linnoitustykistöasemassa on pyörivä alusta tykkiä varten, sulkuhuone, ammusvarasto sekä majoitustilat tykkiaseman miehistölle. Kahteen linnoitustykistöasemaan oli sijoitettu 152 mm:n Canet- merikanuunat ja toisiin kahteen linnoitustykistöasemaan 229 mm:n mörssärit. Sivustavarustuksiin kuului tykkiasemien ja konekivääribunkkereiden välille rakennettu yhtenäinen taisteluhautaverkosto korsuineen sekä konekivääri- ja tulenjohtopesäkkeineen.
KUPPIKIVET-MUINAISIA UHRIKIVIÄ
Kerimäellä on n. 60 kuppikiveä, joista suurin osa 37 kuppikiveä, sijaitsee Anttolan, Silvolan ja Simpalan alueella. Tämän lisäksi Makkolassa on 5, Jouhenniemessä 4, Ruokojärvellä 3, Toroppalassa 2 sekä Kumpurannassa, Kuokkalassa ja Yläkuonassa kussakin 1 kuppikivi. Kuppikivet ovat uhrikiviä, joille vietiin vielä 1900-luvun alussakin ruokaa ja juomaa suvun vainajille sekä erilaisia maan ja veden antimia.
KERIMÄENKYLÄ-VANHA KIRKONKYLÄ
Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642 ja nykyisestä Anttolan ja Silvolan seudusta muodostui uuden kirkkopitäjän hallinnollinen keskus vuosiksi 1642-1848. Vanhaan kirkonkylään kuului kolme nykyiseen Silvolaan kuuluvaa kylä-aluetta; Kerimäenkylä, Kaksola ja Luostarila. Vanhassa kirkonkylässä kirkko rakennettiin Kallunmäelle ja pitäjäntupa Savonlinnasta Viipuriin johtavan maantien varrelle. Vanhaan kirkonkylään rakennettiin myös kirkkoherran ja nimismiehen virkatalot.
Kappalaisen virkatalo rakennettiin Kaksolaan ja nimismiehen virkatalo siirtyi 1700-luvulla Luostarilaan, missä sijaitsi myös vanhan kirkonkylän posti-asema. Luostarilassa sijaitsi erään talon pihapiirissä piispankivi, jonka luona tarjottiin ehtoollista sotaan lähteville miehille.
KALLUNMÄKI-KIRKKOMÄKI 1642-1848. Kun Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642, valittiin uuden seurakunnan kirkonpaikaksi Kallunmäki. Ensimmäinen kirkko Kallunmäelle rakennettiin v. 1643-1645, mutta kirkon polttivat Venäjän tsaarin soturit kesällä 1656. Kerimäen seurakunnan toinen kirkko rakennettiin v. 1662-1668 ja samalla kunnostettiin sodan tuhoilta säästynyt vanhan kirkon kellotapuli. Salama poltti kirkon ja kellotapulin 1670-luvun lopulla. Kolmas kirkko kellotapuleineen rakennettiin v. 1681-1683, ja salama poltti tämänkin kirkon kellotapuleineen 18.7.1764. Kerimäen seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin Kallunmäelle 1765-1768, ja tämä kirkko purettiin uuteen kirkonkylään rakennetun viljamakasiinin tarpeiksi v. 1858.
Katajamäen alkuperäinen nimi on saattanut olla Kerimäki, sillä Kerimäki-niminen kaskimetsä sijaitsi maakirjojen mukaan Katajamäen rinteellä, jolloin Katajamäki-nimikin oli tunnettu jo 1560-luvulla. Linnoitusmäeksi Katajamäki muuttui, kun Savonlinnasta Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Viipuriin johtanut maantie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa v. 1743. Tällöin venäläiset linnoittivat Kerimäen silloisen kirkonkylän korkeita mäkiä; Katajamäkeä, Kallunmäkeä, Koivumäkeä ja Muurahaismäkeä. Katajamäen puolustusvarustus oli matala maavalli, jossa oli tuliasemat myös muutamalle kanuunalle.
MESTAUSPAIKKA-TUOMIONPAIKKA
Menneiden vuosisatojen oikeuslaitos oli ankara ja julma myös Ruotsi-Suomessa sekä Venäjän Keisarikuntaan v. 1809-1917 kuuluneessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa, ja lain kova koura kosketti koko väestöä myös Kerimäellä. Rangaistus-asteikko oli laaja, ulottuen sakoista ja häpeä- ja kirkkorangaistuksista kuolemanrangaistukseen saakka. Häpeä- ja kirkkorangaistuksena käytettiin häpeäpaalua ja jalkapuuta sekä häpeäpenkkiä ja häpeäjakkaraa. Kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä, mestaamalla ja roviolla polttamalla. Kuolemantuomiot pantiin toimeen julkisesti ja myös Kerimäen silloisessa kirkonkylässä oli mestauspaikka mestauspölkkyineen ja pyövelin kojuineen. Mestauspaikka sijaitsi Muurahaismäen juurella. Mestauspaikan lähellä sijaitsi myös piiskaus- ja ruoskintapaikka piiskauspaaluineen.
MAANTIE SAVONLINNASTA VIIPURIIN-VANHA SOTILASTIE-KEISARINTIE
Vanhan Kerimäen alueella oli 1500-luvulla vähän julkisia teitä ja nekin olivat huonokuntoisia, alueen tärkein tie oli Savonlinnasta Nojanmaan ja Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Kulennoisiin ja sieltä edelleen Punkaharjua pitkin Parikkalaan johtanut tieväylä. Savonlinnasta Viipuriin johtavalta tieltä erkani Kerimäen alueella 2 sivutietä. Toinen tie kulki Kinttusillan luota Toroppalan kautta Jouhenniemeen, mistä tie jatkui Yläkuonaan ja sieltä edelleen ratsupolkuna Kumpurannan ja Raikuun kautta Kesälahden Villalaan. Toinen tie kulki Niinimäen kautta Ruokojärven suuntaan, mistä tie jatkui ratsupolkuna Makkolan, Pesolan, Kolvosenjärven, Muholan ja Päivölän kautta Juvolaan ja sieltä edelleen Haapa- ja Haukiveden rantoja pitkin Savonlinnaan.
Tien omistuksesta taisteltiin vuosisatojen ajan Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä, viimeimmäksi pikkuvihan aikana, jonka jälkeen tie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa 1743. Tien sulkemista sotilaallisista syistä suunniteltiin vielä v:n 1918 sodan aikana ja v. 1939-1944.
A Kirkko
B Suomen järvikalastusmuseo
C Kotiseutumuseo
D Kalastajatila
E Hytermän museosaaret
F Käräjäkallio
G Raikuun salpa-asema ja luontopolku
Tällä sivulla on kuvia Kerimäki-seuran eri tapahtumista
Kerimäki-seuran hallitus ja kutsutut joululounaalla Paviljongilla 8.12.2022(kuva), tilaisuudessa muistettiin 90 v täyttänyttä kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansaloa(kuva)
Kerimäki-seuran hallitus hoiti 5.10.2022 museon pihalle tuodun multakasan levityksen eli mullituksen (kuva) ja siistiä tuli (kuva)
Kerimäki-museonhoitaja kesällä 2022: Lucas Honkasta (kuva) kiitettiin hyvin hoidetusta työstä museolla
Kerimäki-päivä 2022(3.7.2022):Kerimäki-emäntä ja isäntä kirkossa. Raija Tervonen emäntänä luki osan liturgiaa ja samoin isäntä Risto Silvennoinen. Kerimäki-seuran puheenjohtaja Kari Muhonen. Uusi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen. Kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin Päiviö Rauhansalo. Slogan kisan voittajat: yli 15 v Leena Turtiainen ja alle 15 v Satu Korhonen. Väistyvä Kerimäki-emäntä luovutti käädyt. Kerimäki-isäntä Risto Silvennoinen ja -emäntä Hanna Seppänen. Uusi emäntä Hanna ja väistyvä emäntä Raija. Kesäkerimäkeläiseksi valittu Pekka Hako. Juhlapuhuja rovasti Mikko Rinkinen ,Yleisöä 1,yleisöä 2, yleisöä 3
Kerimäki-päivä 2021(4.7.2022): Väkeä teltassa. Kerimäki-isäntä 2019-2020. Yllätysjuontaja. Uusi ja vanha isäntä. Isäntä ja emäntä.
Kesäkerimäkeläinen 2021. Kerimäen naiskuoro. Pääkantasäätiön puh.johtaja . Kerimäki-isäntä 2021 . Pääkantasäätiö kukittaa
Alla on Kerimäellä ja sen lähiympäristössä olevia matkailu-ja virkistyskohteita pääosin Visit Savonlinna-sivuilta
Hytermä: Romu-Heikin perintö
Maailman suurin puukirkko: Kerimäen kirkko
Kirkkoranta/vierasvenesatama/uimaranta
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, yhdistykset ja kannattajajäsenet edellyttäen, mikäli he hyväksyvät yhdistyksen säännöt.
puheenjohtaja Muhonen Kari |
0500 542 321 khemuhonen@gmail.com |
sihteeri (jäsen) Hämäläinen Maire |
0500 946 539 maire.hamalainen@kyyhkynetti.com |
rahastonhoitaja (jäsen) Seppänen – Kuikka Anna-Liisa |
050 559 4799 anna-liisa.seppanen-kuikka@suursaimaa.com |
varapuheenjohtaja (jäsen) Kapanen Riitta |
040 524 1106 kapanriittaliisa@gmail.com |
jäsen Tervonen Olli |
050 422 3821 oa.tervonen@gmail.com |
jäsen Mielonen Heikki |
0440 252 455 heikki.mielonen@spynet.fi |
jäsen Kapanen Tiina |
040 525 2070 tiina.maritta.kapanen@gmail.com |
jäsen Kosonen Marko |
044 417 5071 marko.kosonen@savonlinna.fi |
jäsen Tervonen Raija |
0400 658 333 raijaleena.tervonen@gmail.com |
Kerimäki-isäntä/varajäsen Silvennoinen Risto |
0440 520 315 ristosilvennoinen52@gmail.com |
Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen |
044 527 2555 hanna.seppänen@sok.fi |
varajäsen Tuukka Suomalainen |
050 364 7287 tuukka@metsaenergia.fi |
Kerimäki-seura on aktiivisesti toimiva yhdistys, joka on perustettu 29.9.1963. Kerimäki-seuran tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen, ihmisten viihtyisyyden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja -kulttuurin vaaliminen ja edistäminen.
Seura toimii alueensa etujärjestönä sekä asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä. Seura tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille, järjestää kotiseutupäiviä, -talkoita, -retkiä ja näyttelyitä, edistää perinteen tallentamista sekä luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimista, harjoittaa museotoimintaa sekä toimii yhteistyössä Suomen kotiseutuliiton kanssa.
Vuoden 2023 jäsenmaksu on 15 €.
Yhdistyksen toiminnasta kerrotaan Puruvesi-lehden ”Muistilistalla”.
Kerimäki-seuran säännöt
Hinta 70,00 € koko sarja ja 25 €/kpl
(Kuultokudos vain sihteeriltä)
Käyttötarkoitus | Hinta | Aika |
---|---|---|
yksityiskäyttöön | 100,00 € | Päivä |
myyntitarkoitukseen | 150,00 € | Päivä |
vuokrataan ainoastaan seuran henkilö mukana ollessa
Vuokrattavat | Hinta | Aika |
---|---|---|
Torikatos 2 kpl 3×3 m | 20,00 € / katos | Päivä |
Taittopöytiä 2 kpl 80×180 cm | 10,00 € / pöytä | Päivä |
Tarjoilupöytä 80 cmx200 cm | 10,00 € | Päivä |
Kuomukärri, kantavuus 527kg, lavansisämitat 327×150 |
10,00 € / yhdistyksen jäsen 20,00 € / ei jäsen |
Päivä |
Vastuullista kotiseututyötä vuodesta 1963