Yhteystiedot

Postiosoite:                              Kerimäentie 1                                  58200 Kerimäki 

Puheenjohtaja
Kari Muhonen
0500 542 321

Sihteeri
Tiina Kapanen
040 525 2070

kerimakiseura@kerimakiseura.fi

 

Hallitus
Tietoa Kerimäki-seurasta

Jäsenkirje 2023

Toimintakertomus v. 2022

Kerimäki-isännät ja -emännät

Tapahtumat

Ajankohtaista

Kotiseutumuseo

Perinnereitti

Valokuvat / videot

Kohteita Kerimäellä

Liity jäseneksi

Vuokrattavat ja myytävät

Tapahtumat

Tällä sivulla kerrotaan Kerimäki-seuran tulevat tapahtumat vuonna 2023.

 

Ajankohtaista

Tällä sivulla on tapahtumia Kerimäki-seuran omasta toiminnasta ja muistakin tapahtumista lähialueella

 

 

 

 

 

 

11.2.2024 Laskiaistapahtuma Kerimäen kirkonmäellä: Kerimäki-seuraa tapahtumassa tuki Kerimäen Osuuspankki. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Kerimäen kappeliseurankunnan kanssa. 

Tapahtumaan valmisti Hämäläisen Maire maukkaan hernerokan, johon lihat lisäsivät Muhosen Kari ja Silvennoisen Risto (Mane). Kirkonmäellä "rokkatykki"  oli tarjoiluvalmiina Tervosen Raijan ja Mairen toimesta hyvissä ajoin. Kerimäki-seura tarjosi myös kelkkareki kyytiä, joka oli perheiden suosiossa pakkasesta huolimatta. Kerimäen kappeliseurakunta tarjosi kävijöille makkarat ja nuotiopaikat. Tapahtuman aikana yleisöä klo 12 - 15 paikalla kävi 150-200 henkilöä. Kappeliseurakunta tarjosi lisäksi lämpöä ja laskiaispullakahvit Pysäkin tiloissa.        

20.12.2023 Kerimäki-seura järjesti Kerimäen Osuuspankin kustantaman puuronjakelun perinteisesti joulun alla. Runsaasti oli puuronsyöjiä ja se sai myös puuron jakelijat hyvälle mielelle

6.12.2023 Itsenäisyyspäivä Kerimäellä.(Ohjelma) Suomen 106. itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisesti Kerimäki-seuran, Kerimäen kappeliseurakunnan, Pääkanta-Säätiön ja Savonlinnan kaupungin järjestämässä tilaisuudessa, tällä kertaa juhlapaikkana oli Kerimäen seurakuntakoti.

Tilaisuuden aloitettiin yleisön yhteislaululla Kotimaani ompi Suomi. Tervehdyspuheen piti Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen.

Itsenäisyyspäivän juhlapuheen piti vuoden 2023 kesäkerimäkeläinen opetusneuvos Heikki Malinen.

Pääkanta-Säätiö palkitsi Kerimäki-Seuran Vuoden mainetekokunniakirjalla, perusteena seuran suuri merkitys Kerimäelle ja seuran 60 vuotta jatkunut toiminta. Palkinnon luovutti Kauko Rauhansalo ja Heljä Juuti ja vastaan otti puheenjohtaja Kari Muhonen sekä Maire Hämäläinen.

Yhteisen musiikki-esityksen pitivät Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen ja Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen, joka lauloi upeasti Finlandian. 

Päätössanat juhlassa lausui aluekappalainen Sanna Rissanen. Lopuksi yleisö lauloi voimallisesti yhteislauluna Maamme-laulun.           

3.12.2013 Joulumessut. Kerimäen Liikuntahallilla oli 37. joulumessut 2.-3.12.2024. Messuilla oli liki 2000 kävijää ja yli 50 osastoa. Kerimäki-seuralla oli oma näyttävä osasto, jota hallituksen jäsenet hoitivat vuorollaan kahden päivän ajan. Muutamia kuvia osastolta: Tiina ja Raija vuorossa, seuran uudet T-paidat oli kysyttyjä, osastolla oli mittava valokuvanäyttely seuran historiasta ja esimerkiksi aiemmista Kerimäki-emännistä

Messujen sunnuntain ohjemassa oli erilaisia palkitsemisia. Kerimäki-seura palkitsi HYVÄ TEKO-muistamisella Pekka Räinän, joka on osoittanut erittäin suurta aktiivisuutta tekemällä itse ja olemalla mukana tekemässä asioita toisten hyväksi. Seura muisti myös tapahtuman järjestäjien vastuuhenkilöitä Jesse Härköstä ja Timo Viroa          

1.10.2023 juhlat:  Kerimäki-seura täytti 60 vuotta 29.9.2023,joita juhlittiin sunnuntaina 1.10.2023 kutsuvieraiden kanssa Kerimäen seurakuntakodilla.                          Paikalla oli liki 80 henkilöä. Valmistelut tehtiin edellisinä iltana pöytien kattauksella ja koristeluilla. Juhlapäivä aamuna pj Kari Muhonen ja sihteeri Maire Hämäläinen kävivät edesmenneiden puheenjohtajien haudoille asettamassa kukat (Muhonen,Turtiainen,Tossavainen) ja olivat hyvissä ajoin valmiina juhlapaikalla kuten myös Kerimäki-emäntä ja - isäntä Hanna Seppänen ja Vesa Pulkkinen. Vieraat otettiin vastaan isännän ja emännän toimesta ja kansallispukuun pukeutuneet hallituksenjäsenet naiset Tiina ja Riitta ohjasivat pöytiin. Kansallispukuun pukeutuneita naisia oli useita juhlissa. Tervehdyssanat juhlan alussa lausui puheenjohtaja Kari Muhonen, joka myös hoiti juhlien juontamisen.

Aluksi juhlaväki lauloi yhteislauluna edesmenneen Kerimäki-emännän Terttu Jauhiaisen säveltämän kappaleen Laulu Puruvedelle. Juhlan ruokatarjoilun oli hoitanut Minna Männistö apulaisineen, jotka avauslaulun jälkeen toivottivat vieraat aloittamaan ruokailun. Menu: Puruveden savumuikkuja, karjalanpaistia, makaroni- ja porkkanalaatikkoa keitetyillä perunoilla sekä karjalanpiirakoita munavoilla...VAUH!

Ruokailun jälkeen kuultiin Kerimäen Mieslaulajien neljä upeaa esitystä, jonka jälkeen ohjemassa oli Kerimäki-seuran historiikki jonka oli valmistanut ja myös esitti hallituksenjäsen Tiina Kapanen. Historiikki-liite tässä.

Juhlapuheen juhlassa piti Kotiseutuliiton pj, professori emeritus Janne Vilkuna

Kerimäki-seuran isäntä ja emäntä esittivät yhdessä upeasti kappaleen Maailman on kaunis: Hanna laulu ja Vesa piano 

Juhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä, hopeisia ja pronssisia. Kuvassa hopeisten merkkien saajat

Kerimäki-seura huomioi erikseen pitkäaikaista sihteeriään Maire Hämäläistä kunniakirjalla ja muistoesineellä puheenjohtaja ja varapuheenjohtajan toimesta.

Puheenjohtaja Kari Muhonen kertoi myös Salli kyläluuta-kirjan paluusta lähtöpaikkaan kyläkierrokselta. Viimeisin kirjaaja tässä vaiheessa on Ritva Kapanen, joka luki kirjaamansa tekstin kirjasta 

Juhlan lopuksi oli ns. vapaa-sana jossa kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansalo kertoi seuran perustamisesta ja rovasti Toivo Loikkanen kiitteli sekä seurakunnan, että omasta puolestaan Kerimäki-seuraa ansiokkaasta ja hyvästä yhteistyöstä

Tilaisuuden lopuksi laulettiin yhteislauluna Synnyinmaa laulu ja nautittiin täytekakku kahvit.

Kuvia tapahtumasta: Valokuvat kiinnostivat, Kaksi emeritusta ja kaksi puheenjohtajaa , Muisto vierailusta, Kukkia myös kotiin

Onnittelujen vastaanottokuvia: 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16

Vieraita pöydissä: 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15

Sekalaisia kuvia juhlasta: 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,

 

23.9.2023 Kerimäki-seuran järjestämä Toripäivä. Katso esite tästä Toripäivä oli jälleen onnistunut tapahtuma, jossa Kerimäki-seura omalla teltallaan myi seuran       tuotteita ja arpoja sekä oli järjestänyt paikalle muikunpaistajat. Onnistuneen päivän tulos oli, että sekä arvat ja muikut myytiin kaikki   

6.8.2023 Kansallispukujen tuuletus sunnuntaina. Katso esite tästä  

Tapahtumaan kuului aluksi Kansanlaulumessu Kerimäen isossa kirkossa. Tapahtumassa järjestäjinä olleet Kerimäki-seuran jäsenet hoitivat ristinsaattokulkueen ja keräsivät kolehdin. Kirkkoon saapujille jakoivat Heikki ja Eeva Mielonen tätä tapahtumaa varten tehdyt käsiohjelmat. Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen luki epistolan. Kirkkoon oli saapunut normaali kirkonmenoa enemmän väkeä ja useat kymmenet naiset olivat pukeutuneet kansallispukuun. Messun jälkeen koonnutiin kirkon eteen ja yhteiskuvaan kirkon portaille ja sitten nautittiin seurakunnan tarjoamat kirkkokahvit Tapulin kahviossa. 

Kirkosta siirryttiin kulkueena  kirkonmäeltä Kerimäen kotiseutumuseolle, jossa Kerimäki-seuran sihteeri ja tämän tapahtuman ideoija Maire Hämäläinen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja esitteli Seija Kiuru-Lavasteen joka esitteli ja kertoi paikalla olevien päällä olevista puvuista. Yleisöä myös tänne oli saapunut mukavasti.  Yleisössä oli seuraavat puvut edustettuina.: Puruveden puku, Alavuden puku, Räisälän puku, Miehen liivi, Rautjärven puku, Pyhäjärven puku, Viipurin puku,             Ilmajoen puku, Eteläpohjanmaan puku, Sulkavan puku, Aino-puku, Tuuterin puku, Rautjärven puku, Kaukolan puku, Keski-Karjalan l. Sortavalan puku, Räisälän puku, Tuunattu kansallispuku, jossa käytetty kansallispuvun osia           

8.7.2023 Vierailijoita Ruotsista: Ruotsalainen turistiryhmä tutustui Kerimäen kotiseutumuseoon ja maailman suurimpaan puukirkkoon Gunilla Muhosen opastamana. 

8.7.2023 Pitäjänteatterin esitys: Kerimäki-seuran tarjoamassa toisessa esityksessä oli myös hyvin yleisöä, jotka toivotti tervetulleeksi Kerimäki-seuran sihteeri Maire Hämäläinen. Yleisölle oli tälläkin kertaa tarjolla kahvia, pullaa ja mehua. Järjestelyt hoiti tällä kertaa Paula, Tiina ja Raija. Esitys saatiin vietyä läpi hyvässä säässä ja n. 100:n hengen yleisö nautti esityksen lisäksi väliaika tarjoilusta. 

6.7.2023 Pitäjänteatterin esitys: Kerimäki-seuran tarjoamaan esitykseen saapui runsas sadan henkilön yleisö, seuraamaan Pitäjän teatterinesitystä Kolme iloista rosvoa. Esityksen väliajalla arvottiin yleisön kesken seuran lahjoittama Kerimäki-historia kirjasarja ja 2 kpl uusia Kerimäki-paitoja. Arvonnan suorittivat uusi Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen ja hallituksenjäsen Anna-Liisa Seppänen-Kuikka. Väliajalla oli myös seuran tarjoama kahvitus.  

2.7.2023 Kerimäki-päivä pidettiin tänä vuonna Kotiseutu-museon alueella. Juhlapuheen piti Etelä-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Mari Makkonen, joka kiteytti liikunnan merkityksen terveydelle, että mikään pilleri ei korvaa liikuntaa. Lauluesityksistä vastasi tänä vuonna Kerimäen Naislaulajat hienoilla esityksillään. Kerimäki-isäntä valittiin 16. kertaa. Uusi Kerimäki-isäntä on Vesa Pulkkinen . Kuvassa väistyvä isäntä, Kerimäki-seuran puheenjohtaja uusi Kerimäki-isäntä ja jatkava Kerimäki-emäntä. Pääkantasäätiö nimesi tämän vuoden kesäkerimäkeläiseksi Heikki Malisen, joka puheessaan kehujen lisäksi valoi uskoa Kerimäen paikkakunnan tulevaisuudelle. Tilaisuudessa piti puheenvuoron Kerimäen Historiaseuran puheenjohtaja Matti Rautiainen historiaseuran tavoitteista. Kerimäen sanataideryhmä esitteli uunituoretta antologian kirjaansa, jonka julkaisemista Kerimäki-seura on tukenut        

1.7. 2023 Kerimäki-seura 60 v ,järjesti koko kansan tapahtuman juhlankunniaksi keskellä kirkon kylää. Aamupäivän aikana oli tapahtumaa lapsille pomppulinna, poniratsatusta, SPR:n Nalle-sairaala, paloautoa, kaverikoiria ja poliisiautokin kävi esittäytymässä Seura tarjoisi yli 400 kävijälle lihakeittoa leipää ahkeran soppaporukan toimesta. Aamupäivästä yleisöä viihdytti trubaduuri Matti Muhonen. Iltapäivästä musiikista vastasi paikallinen Sudoku-yhtye ja tähti esiintyjänä lavalla kävi Disco-yhtyeen Aki Eronen, joka on kotoisin Kerimäeltä. Aki Erosen toivotti tervetulleeksi pj Kari Muhonen ja muistoksi Heikki Mielonen lahjoitti tekemänsä kitaran muotoisen puulastan. Soppaporukan fani-terveiset hoiti Riitta Kapanen. Kerimäki-seuran omalla teltalla oli myynnissä seuran uusi T-paitoja ja jaettiin ilmaislippuja 250 kpl Pitäjänteatterin esitykseen kahdelle päivälle   

11.6.2023 Lomarauhan julistus ja kirkonjuhla kokosi noin 400 henkilöä kirkonmäelle. Kerimäki-seuralla oli vastuullaan kahvi ja kääretorttu tarjoilu. Sää suosi tapahtumaa, joten väkeä oli niin, että kaikki tarjoiltavaksi varattu meni: kuva 1, kuva 2, kuva 3 , kuva 4, kuva 5

3.5.2023 Kerimäki-seura aktivoi kerimäkeläisiä roskien keräystalkoisiin. Osallistujille annettiin huomioliivit, keräyskepit ja roskapussit mukaan ja kierrolsen jälkeen tarjottiin pullakahvit. Osallistujia oli liki 40 henkilöä ja roskapusseja kertyi 70 kpl. Kuvia tapahtumasta: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4

28.2.2023 Kerimäki-seura järjesti kirjastolla Kalevalan päivänä Runolaulutupa-illan, joka keräsi mukavasti osallistujia (kuva1)(kuva2).Tapahtuman vetäjänä toimi             MuT Sirkka Kosonen ja Kerimäki-seuran puolesta vpj Riitta Kapanen.

27.2.2023 Sähköinen infotaulu Osuuspankin ikkunassa (kuva). Kerimäki-seuran pitkäaikainen haave toteutui Kumppanuuspöydän avustuksen ja Kerimäen Osuuspankin kanssa yhteistyössä. Infotaulun toimittaja on kerimäkeläinen MWM Sähkö Oy/Matti Miettinen ja sisällön ylläpitäjänä toimii Valokuvaamo Ahti Makkonen.
 
21.12.2022 Kerimäki-seura hoiti Kerimäen Osuuspankin puurotarjoilun. Tapahtuma alkoi klo 10.00 ja porukkaa oli heti paikalla (kuva) ihan jonoksi asti (kuva). Aamusta puurotarjoilua hoitivat Tiina, Maire ja Gunilla(kuva) 
 
9.12.2022 Kari Muhonen jatkaa Kerimäki-seuran puheenjohtajana
Kerimäki-seuran syyskokouksessa 9.12.2022 valittiin hallitukseen Riitta Kapanen, Anna-Liisa Seppänen-Kuikka, Raija Tervonen, Marko Kosonen, Tiina Kapanen, Olli Tervonen,
Heikki Mielonen, Kari Muhonen (pj), Maire Hämäläinen. Uutena asiana valittiin kaksi varajäsentä Risto Silvennoinen ja Tuukka Suomalainen. 
Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2023 toimintasuunnitelma jossa huomioitu, että seura täyttää 60 vuotta ensi vuonna 
  
6.12.2022 Itsenäisyyspäivän juhla vuonna 2022 (105 v) Ohjelma. B-koulun juhlasaliin vieraat ottivat vastaan Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen ja Kerimäki-isäntä Risto Silvennoinen (kuva). Tervehdyssanat juhlaväelle esitti Kerimäki-emäntä(kuva). Tänä vuonna oli vuorossa kuoroista Kerimäen Naislaulajat (kuva). Juhlapuheen piti Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen (kuva). Juhlassa palkittiin Pääkantasäätiön puolesta Kerimäkeläinen maineteko vuonna 2022, jonka saaja on Kukkakauppa Suopursun yrittäjät Aija ja Markku Mehtonen(kuva). Päätöspuheen piti rovasti Toivo Loikkanen(kuva). Yhteiskuvassa tapahtuman järjestäjät ja puhujat: Maire Hämäläinen, Kari Muhonen, Kauko Rauhansalo, Terho Kaskinen ja Toivo Loikkanen  (kuva)
    
3-4.12.2022 Joulumessut avasi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen(kuva). Kerimäki-seuran Hyvä-teko huomionosoitus annettiin hyvätekijä pariskunnalle Tiia ja Jarmo Mutikainen mm. vuosien työstä lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämisestä  (kuva), Kerimäki-seura muisti myös tapahtuman järjestäjiä KLP 86/Jesse Härkönen ja Timo Viro (kuva)
2.12.2022 Messuosastomme valmiina 3-4.12.2022 joulumessuja varten (kuva)
 
20.11.2022 Lapsen oikeuksien päivätapahtuma Kerimäen Liikuntahallilla klo 10.00-14.00
- tapahtumassa mukana myös Kerimäki-seura, pääjärjestäjänä on MLL, tarkemmin tapahtuma sivulla
- Kerimäki-seuran osastolla oli esillä vanhoja esineitä (kuva) ja lapset pääsivät askartelemaan (kuva)
- lasten oikeuksien päivätapahtumassa Kerimäki-seuran osastoa hoitivat Maire, Heikki, Tiina ja Riitta (kuva)  
 

21.10.2022 Pidettiin Savonlinnan Kylät Ry:n tilaisuus, jossa alueen yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä palkittiin kotiseudun ja oman paikkakunnan eteen tehdystä työstä.Kerimäki-seura palkittiin pitkästä ja menestyksekkäästä työstä alueen elinvoiman, kotiseutuhengen sekä ihmisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen(palkinto).  Palkintoa olivat vastaanottamassa Kerimäki-seuran puolesta  puheenjohtaja Kari Muhonen ja sihteeri Maire Hämäläinen (kuva)

1.10.2022 Kerimäki-seura järjesti toripäivän (kuva), jossa oli myynnissä paistettuja muikkuja(kuva), vohveli kahvia (kuva) ja seuran omia tuotteita sekä mm. Riitta Kapasen tekemiä ransseja(kuva). Tuloja kerättiin myös arpojen myynnillä(kuva). Sää suosi tapahtumaa, joten väkeä liikkui ja kauppa kävi hyvin.  

22.9.2022 Savonlinnan Hanketyöryhmä kävi tutustumassa museoon. Oppaana Kerimäki-seuran kunniajäsen Päiviö Rauhansalo (kuva)   

20.8.2022 Kerimäki-seura sai vieraita Hirvensalmen-kotiseutuseurasta. Matkanjärjestelijänä Hirvensalmelta oli entinen kerimäkeläinen opettaja Helena Tanttu (kuva). Vieraat toivat "tuliaisia" jotka vastaan otti Kerimäki-seuran puheenjohtaja Kari Muhonen, vieraiden puolesta antajina toimivat vierailevan seuran sihteeri Raija Tanttu ja puheenjohtaja Juha Pasonen (kuva). Kerimäki-seuran toimintaa esiteltiin museon tiloissa (kuva1 ja kuva2)  jossa nautittiin leivoskahvit (kuva). Sihteeri Maire Hämäläinen lahjoitti vieraille muistoksi ja matkalukemiseksi Kerimäen historia-kirja sarjat (kuva).  Yhdessä ihailtiin hienoa säätä museon pihalla(kuva),josta vieraat jatkoivat kierrosta Anna-Liisa Seppänen-Kuikan opastuksella. 

2.8.2022 Aino Käyhkön testamenttisäätiö järjesti jälleen kesäpäivän tapahtuman ikäihmisille Pääkantaan, osallistujia liki 200 (kuva). Kerimäki-seuran oli mukana järjestelyissä monin tavoin (kuva) 

27.7.2022 Ryhmä ruotsalaisia (kuva) vieraili museolla ja heille toimi oppaana jälleen loistavasti Gunilla Muhonen

9.7.2022 Lastenpäivä-tapahtuma järjestettiin sateen uhkan takia juhlateltan suojassa. Tapahtumassa kävi 4 tunnin aikana yli 200 lasta ja aikuista (kuva). Tarjolla oli vohveleita joita ahkeroivat Heikki, Maire ja Sirkka-Liisa (kuva) ja vohvelit maistuivat (kuva). Suosikkipaikka lapsille oli pomppulinna(kuva) ja kaikkia kiinnosti SPR:n Nallesairaala(kuva). Paikalla oli myös maailman pienin teatteri(kuva). MLL:n onnenpyörästä oli myös iloa lapsille (kuva)   

8.7.2022 Perinneretki Salpalinjalle: Kerimäki-seuran järjestämälle perinneretkelle Raikuun Salpalinjalle ja muinaisille asuinpaikoille osallistui linja-autollinen (30 henkilöä) innokkaita (kuva Raikuun kanavalla)l Heitä opasti paikanpäällä Pekka Räinä ja asioiden taustoja valotti kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansalo bussimatkan aikana. Välipalana nautittiin Maire Hämäläisen rakentamat reissueväät kahvin kera     

7.7.2022 Jäsenilta: Kerimäki-seura seura tarjosi jäsenilleen paistetut muikut Maire Hämäläisen tekemän perunasalaatin ja Vesa Pulkkisen musiikin kera. Iltaan oli ilmoittautunut yli 70 henkilöä. Kuvat: Pj Kari Muhonen toivotti tervetulleiksi, tarjoilut valmiina, hanurimusiikkia Vesa Pulkkinen,    sää suosi tapahtumaamuikku ja perunasalaatti maistui, muikut ja paistajat   

6.7.2022 Yhteislaulu-ilta: Illan vetäjinä toimivat uusi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen apunaan Sirkka Kosonen. Kuvat: Hanna ja Sirkka,  

5.7.2022 Perinnepäivä: Perinnepäivää vietettiin Kerimäki-viikon kolmantena päivänä museo-alueella. Paikalla oli mm. lampaita ja näytettiin kuinka lampaan villasta tehdään lankaa. Kuvat: Lampaat aitauksessa, heinän seivästystä, viikatteen teroitus, maista pettuleipää, puisen haravan teko,        

4.7.2022 Opastettu retki Hytermään : Retki toteutettiin yhteiskuljetuksena ensin linja-autolla ja sitten veneellä. Retkelle osallistui 35 henkilöä. Kuvat: Laiva saapuu rantaan, Opas Anna-Liisa, Hytermän vene-istuimet, Työnmuistomerkki, Sää suosi retkeä, Puruvesi maisema     

3.7.2022 Kerimäki-päivässä julkistettiin uusi Kerimäki-emäntä vuosille 2022-2024. Hän on Hanna Seppänen (kuva). Juhlassa luovuttiin kunniapuheenjohtaja nimitys ja kunniakirja Päiviö Rauhansalolle (kuvassa oikealla). Pääkantasäätiön valitsema vuoden kesäkerimäkeläinen Pekka Hako(kuva) Juhlapuhujana oli rovasti Mikko Rinkinen(kuva), joka toi samalla Rinkisen sukuseuran lahjoituksen Kerimäki-seuralle. Laulu osuuden hoiti tänä vuonna Kerimäen mieskuoro (kuva). Puheenjohtaja Kari Muhonen (kuva) kertoi seuran toiminnasta ja kiitti kaikkia osallistujia 

Slogankisan voittajaksi valittiin Leena Turtiaisen (kuva) esitys: Kerimäki, Puruvesi siinä hunaja ja mesi 

2.7.2022 Ryhmä ruotsalaisia kirjakerhon jäseniä (kuva) vieraili Kerimäellä ja tutustui kirkon lisäksi museoon. Sujuvalla ruotsinkielellä heille toimi oppaana museolla Gunilla Muhonen (kuva) ja kirkon oppaana oli ollut Matti Lähesmaa. Ryhmä antoi suuret kiitokset opastuksesta    

27.6.2022 Kerimäki-seuran tilaama toinen tuoli (kuva) paikallaan Kalastajatilan rannalla. Lisää on tulossa  

18.6.2022 Uudet veneen keulan malliset penkit valmistuvat: Kuva 1

 Kerimäen liikuntapuiston tienoilla on ensimmäinen uusi venepenkki. Kyseessä on Kerimäki-seuran ideoima, kylän esteettisyyttä ja viihtyisyyttä lisäävä hanke. Näitä penkkejä on tulossa lisääkin, kunhan Savonlinnan työllisyyspalvelujen Kerimäen verstas Eemeli Lahtisen johdolla ehtivät niitä tekemään. Penkkejä sijoitellaan Kalastajatilan lähettyville ja rantaraitin varteen. Jokainen penkki on yksilöllinen. Vaikutteita on saatu Hytermän venepenkeistä. Näin historia ja perinteet siirtyvät tähän päivään. Käyhän rantaraitilla kesäisillä kävelylenkeillä katsomassa tuotoksia, istu ja testaa. 

12.6.2022 Lomarauhan julistus Kerimäen kirkon portailta (kuva) 2022

Vuoden 2022 lomarauha on julistettu tänään 12.6. suvisena sunnuntaina Kerimäen kirkkomäellä. Tilaisuuden juonsi Poku Sihvonen, lippua kantoi Pekka Hanikka ja airueina toimivat Kerimäkiemäntä Raija Tervonen ja -isäntä Risto Silvennoinen. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen ja lomarauhan julisti kaupunginjohtaja Janne Laine. Torviseitsikko vastasi tilaisuuden musiikkiannista. Kerimäkiseuran jäsenet huolehtivat vieraiden kahvituksesta ja Anna-Liisa Seppänen-Kuikka kertoi kirkon historiasta. Paikan päälle oli saapunut pari sataa henkeä. Tilaisuus oli mukavan rento ja tunnelma niinkuin loman alkaessa kuuluu ollakin.

1.5.2022Slogankisa. 

Kerimäki-seura julkisti yleisen kilpailun Kerimäki sloganista eli iskulauseesta joka kuvaa parhaiten Kerimäkeä. Voittaja julkistetaan 3.7.2022 Kerimäki-päivän juhlassa

1.5.2022Nykyiset kerimäki-isäntä ja -emäntä

Tämän hetkiset Kerimäki-isäntä ja -emäntä ovat Risto Silvennoinen ja Raija Tervonen(kuva) Uusi Kerimäki-emäntä julkistetaan 3.7.2022 Kerimäki-päivän juhlassa

Mestarit ja Kisällit

Kerimäki-seura on ollut mukana Kotiseutuliiton järjestämässä Mestarit ja Kisällit- hankkeessa, joka starttasi Louhen koulun ja kylän senioreiden yhteishankkeena keväällä 2019.Koronan vuoksi hanke oli jäissä  kaksi vuotta. Tiistaina 24.5.2022 toteutui suunniteltu, toinen kotiseuturetki Kerimäen entisten kirkkojen paikalle Kallunmäelle sekä Savonlinnaan maisemaristeilylle .Evästauolle poikkesimme Pikku Kakkosen puistoon, sieltä risteilylle Saimaalle mitä parhaimmassa , lähes kesäisessä säässä .Loppuhuipennukseksi kipaisimme Lippa-kioskille jätskeille. Iloista vilskettä ja vilinää koko päivä

Kuvia tapahtumasta: Kuva 1, Kuva 2, Kuva 3

Kotiseutumuseo

Avoinna v. 2023 26.6-4.8. ma-pe klo 11-17 muulloin sopimuksen mukaan.

Kerimäen kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa: Tuulensuu 6 , Kerimäki

Aukioloajat 1.7.2024-2.8.2024  ma-pe klo 11.00-17.00, muulloin tilauksesta. Pääsymaksut: Aikuiset 3 euroa, alle 12 vuotiaat ilmaiseksi,

Ryhmät yli 10 henkilöä 2 euroa /henkilö, opastusmaksu 10 euroa/ ryhmä

Kun Kerimäki-seura v. 1963 perustettiin, seuran säännöissä sen yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväksi määriteltiin perimätiedon sekä Kerimäelle tyypillisen vanhan esineistön kerääminen, tallentaminen ja esitteleminen. Tässä tarkoituksessa Kerimäelle perustettiin kotiseutumuseo v. 1966.

Ensimmäisenä museoalueelle siirrettiin v. 1966-67 museopirtiksi savutupa Herttuansaaresta Hälvästä. Savutupa oli Sulo Herttuaisen omistaman Saarela-nimisen maatilan päärakennuksen vanhempi pääty, joka on peräisin vuodelta 1797 tai 1802.

Museoalueelle oli siirretty Kerimäen ja Punkaharjun kruununnimismiehenä toimineen sotakamreeri Heikki Häyrysen eli Romu-Heikin toimesta jo 1920-30 -luvulla aittarakennus, jota kutsutaan Romu-Heikin aitaksi. Tässä aittarakennuksessa on kaksi aittahuonetta, joissa on esillä vanhoja naisten ja miestenkin käsityövälineitä sekä ajokaluvaja, jossa on esillä hevosvetoisia kulkuvälineitä ja niiden osia.

Museopirtin jälkeen museoalueelle hankittiin v. 1967-68 savusaunarakennus ja kaksi aittarakennusta Alakuonasta Viljam Käyhkön omistamasta Käyhkölän/Niiralan talosta. Savusauna on sisustettu entisaikojen savusaunojen malliin. Aitoista toinen on sisustettu morsiusaitaksi kapioineen ja toinen aitta metsästys- ja liha-aitaksi, jossa esitellään entisaikojen pyyntikulttuuriesineistöä. Vuosina 1969-70 alueelle hankittiin puolestaan tuulimyllyn runko-osa Sulo Herttuaisen omistamalta Saarelan tilalta Hälvästä. Kalle Lehikoinen rakensi tuulimyllyrakennuksen uusista tarvikkeista vuodelta 1856 peräisin olevan runko-osan ympärille.

Maatalousaitan hankkiminen museoalueelle pantiin Kerimäki-seurassa vireille v. 1971.  Kaksi aittahuonetta käsittävä aittarakennus saatiin museoalueelle Kattilanmäestä, ja molemmissa aittahuoneissa on esillä entisaikojen maa- ja metsätalouteen liittyvää esineistöä. Keittiöaitan puolestaan lahjoitti Kerimäki-seuralle maanviljelijä Toivo Venäläinen Alakuonasta Akselan/Säkmäen maatilalta.

Museoaluetta pohjois-luoteissuunnassa rajaava kiviaita ja siinä oleva portti on sotakamreeri Heikki Häyrysen 1920-30 -luvulla rakennuttama. Koko ulkomuseoaluetta rajaava risu- tai riukuaita veräjineen on rakennettu kesällä 2003. Näiden lisäksi museoalueella on v. 2004 rakennettu vanha kivipuitekaivo kehineen, katoksineen ja keluineen.

Ulkomuseon rakennuksissa oleva Pirtti-näyttely, joka kuvaa suomalaista maalaistaloa 1880-luvulta talvisotaan, on peräisin vuodelta 1997. Näyttelyssä on esillä n. 1100 esinettä ja toiset 1100 esinettä on esillä Kalastajatilan rakennuksissa.

Museopirtin ja Romu-Heikin aitan pärekatot uusittiin vuonna 2017. Maanviljelysaitan, keittiöaitan ja tuulimyllyn pärekatot puolestaan uusittiin kesällä 2018.

Rakennukset:

  1. Museopirtti – Hälvästä Saarelan tilalta siirretty savutuparakennus 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta
  2. Maanviljelysaitta – Kattilanmäestä Pennalasta siirretty aittarakennus 1900-luvun alusta
    • maanviljelysaitta eli maanmuokkaustyövälineaitta
    • maanviljelysaitta eli sadonkorjuuvälineaitta
  3. Tuulimylly – Hälvästä Saarelan tilalta siirretty tuulimyllyn runko-osa 1850-luvulta
  4. Romu-Heikin aitta – alueelle 1920-30 -luvulla siirretty aittarakennus 1800-luvulta
    • käsityöaitta eli pellava-aitta
    • ajokaluvaja eli liiteri
    • käsityöaitta eli langankäsittelyaitta
  5. Savusauna – Alakuonasta Käyhkölän tilalta siirretty savusaunarakennus 1900-luvun alusta
    • saunankota
    • löylyhuone
  6. Metsästys- ja liha-aitta eli särvinaitta – Alakuonasta Käyhkölän tilalta siirretty aittarakennus 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta
  7. Morsiusaitta – Alakuonasta Käyhkölän tilalta siirretty aittarakennus 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta
  8. Keittiöaitta – Alakuonasta Säkmäen tilalta siirretty aittarakennus 1800-luvun lopulta
  9. Kivipuitekaivo
  10. Kiviaita ja portti ja ulkomuseoaluetta ympäröivä risu-/riukuaita veräjineen
  11. Myllynkiviä

Perinnereitti

Historia

Aloite perinnereitistä tuli Sulo Strömbergiltä Kerimäki-seuralle.
Tavoitteena oli merkitä luonnosta vielä löytyviä historiallisia kohteita aina esihistorialliselta kaudelta lähtien ( 5000 v. eKr > 1940-luvulle )
Kohderyhmä : Kerimäen asukkaat, matkailijat, koulut ym.
Ohjausryhmä:  Päiviö Rauhansalo, Martti Koponen, Juha Turtiainen.
Asiantuntijat: Sulo Strömberg, Eino Salpakari, Matti Lähesmaa, Esko Mielonen ja Timo Jussila Museovirastosta.
Hankehakemuksen TE-keskus hyväksyi v. 2002. Kustannusarvio oli 27.000.00 euroa, josta TE-keskus maksoi 75 % ja Kerimäki-seura ry loput paikallisten yrittäjien, seurakunnan ja LC:n tukemana. Museovirasto hyväksyi 20 valittua harvinaista kohdetta teksteineen. Maanomistajilta täytyi saada kirjalliset luvat 5viideksi vuodeksi taulujen pystyttämiseen.

Reitti on ollut v. 2003 lähtien  kiinnostava retkeilykohde.

Kerimäen perinnereitin kohteet

2. Raudan sulatuspaikka – Rautaa suo- ja järvimalmista

RAUTAA SUO- JA JÄRVIMALMISTA

Kerimäellä pelkistettiin rautaa suo- ja järvimalmista kuoppa-uuneissa puuhiiltä polttamalla. Kuoppa-uunit olivat maahan kaivettuja noin metrin syvyisiä ja läpimitaltaan puolimetrisiä kuoppia, jotka reunustettiin laakakivillä ja eristettiin savella. Kuoppa-uuniin ladottiin vuorokerroksin rautamutaa ja puuhiiltä, jota poltettiin hiilihaudassa kuusesta, männystä, koivusta ja lepästä. Talonpoikaisesta raudanvalmistuksesta Kerimäellä kertoo Viitamäen Sääsniemessä sijaitseva vanha kuoppa-uunin pohja rautakuonakappaleineen sekä kuoppa-uunin välittömässä  läheisyydessä sijaitsevat hiilimiilun pohjat hiiliesiintymineen.

Lue lisää

3. Karsikkokivet – vainajien muistokiviä

KARSIKKOKIVET – VAINAJIEN MUISTOKIVIÄ

Kerimäen alueella on 10 karsikkokiveä, joista 3 sijaitsee nykyisen kirkonkylän lähellä. Tämän lisäksi  Kuokkalassa on 2 karsikkokiveä ja Silvolassa 1 karsikkokivi. Toroppalan Itikkakallio on esimerkki Kallioon hakatusta karsikosta. Karsikkokivet liittyvät esikristilliseltä ajalta periytyvään vainajakulttiin, johon liittyi suvun vainajista huolehtiminen. Ruumissaatot pysähtyivät karsikkokivien luona, missä kunnioitettiin vainajan muistoa virrenveisuulla ja odotettiin kirkonkellojen soittoa.

Lue lisää

4. Salpalinja – viimeinen puolustuslinja 1940-1944

SALPALINJA-VIIMEINEN PUOLUSTUSLINJA  

Vuonna 1940-41 Suomen itärajan turvaksi rakennetun Salpalinjan puolustusvarustuksia on myös Kerimäellä. Salpalinjan päävarustukset rakennettiin Kerimäellä Raikuuseen ja sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-Mäkrä-Hälvä-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta- varustuksia rakennettiin myös Veneenniemeen.

Lue lisää

5. Kokkomäen kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikka 3000-5000 eKr./ BC

Lue lisää

6. Tervanpolttohauta – tervaa poltettiin myös Kerimäellä

TERVAA POLTETTIIN MYÖS KERIMÄELLÄ

Kerimäellä poltettiin tervaa myyntiin 1500-luvulta 1740-luvulle saakka, ja kotitarpeiksi vielä senkin jälkeen n. 200 vuoden ajan. Tervaa poltettiin tervasjuurakoista ja runkotervaksista ns. pohjasammiollisissa ja sivulle laskevissa tervahaudoissa. Alakuonassa on Kynämäessä sekä Sakaleen metsäautotien tienhaarassa kolmen tervahaudan pohjat, jotka edustavat pohjasammiollista tervahautaa. Tervahaudat ovat peräisin 1720-luvulta. Kynämäessä sijaitsevista kahdesta tervahaudasta toisen läheisyydessä on myös tervanpolttajien tilapäinen asuinmaja.

Lue lisää

7. Riitasensuon sotavankileiri ja sotavankien hautausmaa

RIITASENSUON SOTAVANKILEIRI JA SOTAVANKIEN HAUTAUSMAA  

Riitasensuon Kuokkalan puoleisella reunalla sijaitsi  1941-1944 sotavankileiri, jossa oli enimmillään  500 venäläistä sotavankia, jotka ojittivat Riitaensuota ja nostivat sieltä turvetta polttoturpeeksi. Muistona vankileiristä ovat maastossa näkyvät parakkien kivijalat ja uuninpohjat, kellarit, syöpäläistenhävityslaitoksen pohja sekä pienoisrautatien pohja Riitasensuolla. Näkyvin muistomerkki on sotavankien hautausmaamuistomerkkeineen. Sinne on haudattu 98 Riitasensuon sotavankileirillä kuollutta sotavankia.

Lue lisää

8. Martinniemen muinaisjäännösalue

Lue lisää

9. Varhaisrautakautinen asuin- ja raudanvalmistuspaikka

Lue lisää

10. Kivikautinen asuinpaikka ja muinaisrantavalli

Muinaisen Saimaan korkein ranta 4000  eKr/BC. Kivikautinen asuinpaikka. Muinaisrantavalli.

Lue lisää

11. Kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikka 3900 eKr/BC

Lue lisää

12. Kivikauden talo

Lue lisää

13. Lapinraunio

Pronssi- tai rautakautinen Lapinraunio. Salpalinjan valliesteet.

Lue lisää

14. Kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikka n. 3500-2900 eKr/BC.

Lue lisää

15. Uunraunion linnoitustykistöasema – Salpa-aseman linnoitteet raikuun kanavan varrella

SALPA-ASEMAN LINNOITTEET RAIKUUN KANAVANVARRELLA JA UUNRAUNIOSSA

Salpalinjan päävarustukset rakennettiin Kerimäellä Raikuuseen ja Sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-Mäkrä-Hälvä-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta varustuksia rakennettiin myös Jouhenniemen alueelle erityisesti Veneenniemeen. Päävarustuksiin kuuluivat 7 konekivääribunkkeria Raikuun kanavan länsirannalla n. 200 metrin päässä toisistaan ja Uunraunion tien varteen rakennetut 4 linnoitustykistöasemaa niinikään 200 metrin päässä toisistaan sekä kaksiriviset hyökkäysvaunuesteet sekä 1 km pitkä ja 3-4 metriä korkea kylmämuurattu muuriestevyöhyke Raikuun kanavan länsirannalla. Kussakin linnoitustykistöasemassa on pyörivä alusta tykkiä varten, sulkuhuone, ammusvarasto sekä majoitustilat tykkiaseman miehistölle. Kahteen linnoitustykistöasemaan oli sijoitettu 152 mm:n Canet- merikanuunat ja toisiin kahteen linnoitustykistöasemaan 229 mm:n mörssärit. Sivustavarustuksiin kuului tykkiasemien ja konekivääribunkkereiden välille rakennettu yhtenäinen taisteluhautaverkosto korsuineen sekä konekivääri- ja tulenjohtopesäkkeineen.

Lue lisää

16. Kuppikivi

KUPPIKIVET-MUINAISIA UHRIKIVIÄ

Kerimäellä on n. 60 kuppikiveä, joista suurin osa 37 kuppikiveä, sijaitsee Anttolan, Silvolan ja Simpalan alueella. Tämän lisäksi Makkolassa on 5, Jouhenniemessä 4, Ruokojärvellä 3, Toroppalassa 2 sekä Kumpurannassa, Kuokkalassa ja Yläkuonassa kussakin 1 kuppikivi. Kuppikivet ovat uhrikiviä, joille vietiin vielä 1900-luvun alussakin ruokaa ja juomaa suvun vainajille sekä erilaisia maan ja veden antimia.

Lue lisää

17. Kerimäenkylä (vanha kirkonkylä) ja Kallunmäki (kirkkomäki 1642-1848)

KERIMÄENKYLÄ-VANHA KIRKONKYLÄ

Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642 ja nykyisestä Anttolan ja Silvolan seudusta muodostui uuden kirkkopitäjän hallinnollinen keskus vuosiksi 1642-1848. Vanhaan kirkonkylään kuului kolme nykyiseen Silvolaan kuuluvaa kylä-aluetta; Kerimäenkylä, Kaksola ja Luostarila. Vanhassa kirkonkylässä kirkko rakennettiin Kallunmäelle ja pitäjäntupa Savonlinnasta Viipuriin johtavan maantien varrelle. Vanhaan kirkonkylään rakennettiin myös kirkkoherran ja nimismiehen virkatalot.

Kappalaisen virkatalo rakennettiin Kaksolaan ja nimismiehen virkatalo siirtyi 1700-luvulla Luostarilaan, missä sijaitsi myös vanhan kirkonkylän posti-asema. Luostarilassa sijaitsi erään talon pihapiirissä piispankivi, jonka luona tarjottiin ehtoollista sotaan lähteville miehille.

KALLUNMÄKI-KIRKKOMÄKI 1642-1848. Kun Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642, valittiin uuden seurakunnan kirkonpaikaksi Kallunmäki. Ensimmäinen kirkko Kallunmäelle rakennettiin v. 1643-1645, mutta kirkon polttivat Venäjän tsaarin soturit kesällä 1656. Kerimäen seurakunnan toinen kirkko rakennettiin v. 1662-1668 ja samalla kunnostettiin sodan tuhoilta säästynyt vanhan kirkon kellotapuli. Salama poltti kirkon ja kellotapulin 1670-luvun lopulla. Kolmas kirkko kellotapuleineen rakennettiin v. 1681-1683, ja salama poltti tämänkin kirkon kellotapuleineen 18.7.1764. Kerimäen seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin Kallunmäelle 1765-1768, ja tämä kirkko purettiin uuteen kirkonkylään rakennetun viljamakasiinin tarpeiksi v. 1858.

Lue lisää

18. Katajamäki – linnoituksen mäki

Katajamäen  alkuperäinen nimi on saattanut olla Kerimäki, sillä Kerimäki-niminen kaskimetsä sijaitsi maakirjojen mukaan Katajamäen rinteellä, jolloin Katajamäki-nimikin oli tunnettu jo 1560-luvulla. Linnoitusmäeksi Katajamäki muuttui, kun Savonlinnasta Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Viipuriin johtanut maantie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa v. 1743. Tällöin  venäläiset  linnoittivat Kerimäen silloisen kirkonkylän korkeita mäkiä; Katajamäkeä, Kallunmäkeä, Koivumäkeä ja Muurahaismäkeä. Katajamäen puolustusvarustus oli matala maavalli, jossa oli tuliasemat myös muutamalle kanuunalle.

Lue lisää

19. Mestauspaikka – tuomion paikka

MESTAUSPAIKKA-TUOMIONPAIKKA

Menneiden vuosisatojen oikeuslaitos oli ankara ja julma myös Ruotsi-Suomessa sekä Venäjän Keisarikuntaan v. 1809-1917 kuuluneessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa, ja lain kova koura kosketti koko väestöä myös Kerimäellä. Rangaistus-asteikko oli laaja, ulottuen sakoista ja häpeä- ja kirkkorangaistuksista kuolemanrangaistukseen saakka. Häpeä- ja kirkkorangaistuksena käytettiin häpeäpaalua ja jalkapuuta sekä häpeäpenkkiä ja häpeäjakkaraa. Kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä, mestaamalla ja roviolla polttamalla. Kuolemantuomiot pantiin toimeen julkisesti ja myös Kerimäen silloisessa kirkonkylässä oli mestauspaikka mestauspölkkyineen ja pyövelin kojuineen. Mestauspaikka sijaitsi Muurahaismäen juurella. Mestauspaikan lähellä sijaitsi myös piiskaus- ja ruoskintapaikka piiskauspaaluineen.

Lue lisää

20. Maantie Savonlinnasta Viipuriin – vanha sotilastie

MAANTIE SAVONLINNASTA VIIPURIIN-VANHA SOTILASTIE-KEISARINTIE

Vanhan Kerimäen alueella oli 1500-luvulla vähän julkisia teitä ja nekin olivat huonokuntoisia, alueen tärkein tie oli Savonlinnasta Nojanmaan ja Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Kulennoisiin ja sieltä edelleen Punkaharjua pitkin Parikkalaan johtanut tieväylä. Savonlinnasta Viipuriin johtavalta tieltä erkani Kerimäen alueella 2 sivutietä. Toinen tie kulki Kinttusillan luota Toroppalan kautta Jouhenniemeen, mistä tie jatkui Yläkuonaan ja sieltä edelleen ratsupolkuna Kumpurannan ja Raikuun kautta Kesälahden Villalaan. Toinen tie kulki Niinimäen kautta Ruokojärven suuntaan, mistä tie jatkui ratsupolkuna Makkolan, Pesolan, Kolvosenjärven, Muholan ja Päivölän kautta Juvolaan ja sieltä edelleen Haapa- ja Haukiveden rantoja pitkin Savonlinnaan.

Tien omistuksesta taisteltiin vuosisatojen ajan Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä, viimeimmäksi pikkuvihan aikana, jonka jälkeen tie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa 1743. Tien sulkemista sotilaallisista syistä suunniteltiin vielä v:n 1918 sodan aikana ja v. 1939-1944.

Lue lisää

Muut nähtävyydet

A Kirkko
B Suomen järvikalastusmuseo
C Kotiseutumuseo
D Kalastajatila
E Hytermän museosaaret
F Käräjäkallio
G Raikuun salpa-asema ja luontopolku

Galleria

Tällä sivulla on kuvia Kerimäki-seuran eri tapahtumista

Kerimäki-päivä 2.7.2023: Uusi Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen ja jatkava Kerimäki-mäntä Hanna Seppänen (Kuva), Emäntä löysi isännän(kuva), Juhlapuhuja Mari Makkonen(kuva), Kerimäen Naislaulajat (kuva 1, kuva 2), Puheenjohtaja Kari Muhonen ja väistyvä Kerimäki -isäntä Risto Silvennoinen(kuva), Kesäkerimäkeläinen Heikki Malinen, Kauko Rauhansalo ja Maire Hämäläinen (kuva), Kerimäen Historiaseuran pj Matti Rautiainen (kuva), Muita kuvia:      3    4    5     

Kerimäki-seura 60 v koko kansantapahtuma: Kuvia tapahtumasta 1,  2,  3,  4,  5,  6,  7,  8,  9,  1011, 12, 13, 14, 15,  1617

Kerimäki-seuran hallitus ja kutsutut joululounaalla Paviljongilla 8.12.2022(kuva), tilaisuudessa muistettiin 90 v täyttänyttä kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansaloa(kuva

Kerimäki-seuran hallitus hoiti 5.10.2022 museon pihalle tuodun multakasan levityksen eli mullituksen (kuva) ja siistiä tuli (kuva

Kerimäki-museonhoitaja kesällä 2022: Lucas Honkasta (kuva) kiitettiin hyvin hoidetusta työstä museolla

Kerimäki-päivä 2022(3.7.2022):Kerimäki-emäntä ja isäntä kirkossa. Raija Tervonen emäntänä luki osan liturgiaa ja samoin isäntä Risto Silvennoinen. Kerimäki-seuran puheenjohtaja Kari Muhonen. Uusi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen. Kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin    Päiviö Rauhansalo. Slogan kisan voittajat: yli 15 v Leena Turtiainen ja alle 15 v Satu Korhonen. Väistyvä Kerimäki-emäntä luovutti käädyt. Kerimäki-isäntä Risto Silvennoinen ja -emäntä Hanna Seppänen. Uusi emäntä Hanna ja väistyvä emäntä Raija. Kesäkerimäkeläiseksi valittu Pekka Hako. Juhlapuhuja rovasti Mikko Rinkinen ,Yleisöä 1,yleisöä 2, yleisöä 3 

Kerimäki-päivä 2021(4.7.2022): Väkeä teltassa. Kerimäki-isäntä 2019-2020. Yllätysjuontaja. Uusi ja vanha isäntä. Isäntä ja emäntä.

Kesäkerimäkeläinen 2021. Kerimäen naiskuoro. Pääkantasäätiön puh.johtaja . Kerimäki-isäntä 2021 . Pääkantasäätiö kukittaa  

 

Kohteita Kerimäellä

Alla on Kerimäellä ja sen lähiympäristössä olevia matkailu-ja virkistyskohteita pääosin Visit Savonlinna-sivuilta  

Hytermä: Romu-Heikin perintö

Maailman suurin puukirkko: Kerimäen kirkko

Kirkkoranta/vierasvenesatama/uimaranta 

Kerigolf

Liikuntapuisto

Liity jäseneksi

Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, yhdistykset ja kannattajajäsenet edellyttäen, mikäli he hyväksyvät yhdistyksen säännöt.

Avaa liittymislomake

Hallitus

Yhteystiedot ja hallitus

puheenjohtaja
Muhonen Kari
0500 542 321
khemuhonen@gmail.com
sihteeri (jäsen)
Hämäläinen Maire
0500 946 539
maire.hamalainen@kyyhkynetti.com
rahastonhoitaja (jäsen)
Seppänen – Kuikka Anna-Liisa
050 559 4799
anna-liisa.seppanen-kuikka@suursaimaa.com
varapuheenjohtaja (jäsen)
Kapanen Riitta
040 524 1106
kapanriittaliisa@gmail.com
jäsen
Tervonen Olli
050 422 3821
oa.tervonen@gmail.com
jäsen
Mielonen Heikki
0440 252 455
heikki.mielonen@spynet.fi
jäsen
Kapanen Tiina
040 525 2070
tiina.maritta.kapanen@gmail.com
jäsen
Kosonen Marko
044 417 5071
marko.kosonen@savonlinna.fi
jäsen
Tervonen Raija
0400 658 333
raijaleena.tervonen@gmail.com
Kerimäki-isäntä/varajäsen
Silvennoinen Risto
0440 520 315
ristosilvennoinen52@gmail.com
Kerimäki-emäntä
Hanna Seppänen
044 527 2555
hanna.seppänen@sok.fi
varajäsen
Tuukka Suomalainen
050 364 7287
tuukka@metsaenergia.fi

Seurasta

Kerimäki-seura on aktiivisesti toimiva yhdistys, joka on perustettu 29.9.1963. Kerimäki-seuran tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen, ihmisten viihtyisyyden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja -kulttuurin vaaliminen ja edistäminen.

Seura toimii alueensa etujärjestönä sekä asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä. Seura tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille, järjestää kotiseutupäiviä, -talkoita, -retkiä ja näyttelyitä, edistää perinteen tallentamista sekä luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimista, harjoittaa museotoimintaa sekä toimii yhteistyössä Suomen kotiseutuliiton kanssa.

Vuoden 2023 jäsenmaksu on 15 €.

Yhdistyksen toiminnasta kerrotaan Puruvesi-lehden ”Muistilistalla”.

Kerimäki-seuran säännöt

Vuokrattavat ja myytävät

Myytävät tuotteet

T-paita sloganilla ja seuran logolla, värit turkoosi ja valkoinen (kuva

     - Hinta 15,00 € / kpl

T-paita seuran logolla, värit viinipunainen ja musta (kuva

     - Hinta 15,00 € / kpl

Kassi Kerimäki-seuran logolla ja sloganilla (kuva)
  • Hinta 8,00 € / kpl
Kerimäen isännänviiri (kuva)
  • 3 m hinta 70,00 € / kpl
  • 4 m hinta 85,00 € / kpl
Kerimäen kirkko -kuultokudos koko 66×76 cm.            Aiheet Kesä (kuva) ja Talvi (kuva)
  • Hinta 150,00 € / kpl
Tarjoilualustoja Kerimäki-seuran logolla koko 34×30 cm
  • Hinta 10,00 € / kpl
Adresseja seuran logolla (kuva 1), (kuva 2), (kuva 3)
  • Hinta 10,00 € / kpl saatavana johtokunnan jäseniltä
Kerimäen historia kirjasarja (kuva)

 Hinta 70,00 € koko sarja ja 25 €/kpl 

Vuokrattava peräkärri (kuva
Tuotteita myytävänä myös Pysäkillä os. Puruvedentie 59

(Kuultokudos vain sihteeriltä)

Vuokrattavat tuotteet

Varaukset Maire Hämäläiseltä puh. 0500 946 539
Soppatykki
Käyttötarkoitus Hinta Aika
yksityiskäyttöön 100,00 € Päivä
myyntitarkoitukseen 150,00 € Päivä

vuokrataan ainoastaan seuran henkilö mukana ollessa

Vuokrattavat Hinta Aika
Torikatos 2 kpl 3×3 m 20,00 € / katos Päivä
Taittopöytiä 2 kpl 80×180 cm 10,00 € / pöytä Päivä
Tarjoilupöytä 80 cmx200 cm 10,00 € Päivä
Kuomukärri, kantavuus 527kg,
lavansisämitat 327×150
10,00 € / yhdistyksen jäsen
20,00 € / ei jäsen
Päivä

 

Vastuullista kotiseututyötä vuodesta 1963