Kerimäen eri yhdistykset ovat ilmoittaneet seuraavat tapahtumat (liite). Yksityiskohtaiset tiedot tapahtumasta järjestäjältä tai erillisessä tapahtuma-ilmoituksessa. 

KERIMÄKI-SEURA TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA 29.9.2023. VUODEN AIKANA USEITA TAPAHTUMIA JUHLAVUOTEEN LIITTYEN

Katso kalenterin lopusta lähiaikojen tapahtumat.

Kerimäki-seura 60 v tapahtumat liitteessä

Kerimäen kotiseutumuseo on avoinna 26.6.-4.8.2023 ma-pe klo 11-17. Juhlavuonna 60 vuotta täyttäville ilmainen sisäänpääsy. 

23.9.2023 Kerimäki-seuran järjestämä Toripäivä. Katso esite tästä 

6.8.2023 Kansallispukujen tuuletus sunnuntaina. Katso esite tästä  

Tapahtumaan kuului aluksi Kansanlaulumessu Kerimäen isossa kirkossa. Tapahtumassa järjestäjinä olleet Kerimäki-seuran jäsenet hoitivat ristinsaattokulkueen ja keräsivät kolehdin. Kirkkoon saapujille jakoivat Heikki ja Eeva Mielonen tätä tapahtumaa varten tehdyt käsiohjelmat. Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen luki epistolan. Kirkkoon oli saapunut normaali kirkonmenoa enemmän väkeä ja useat kymmenet naiset olivat pukeutuneet kansallispukuun. Messun jälkeen koonnutiin kirkon eteen ja yhteiskuvaan kirkon portaille ja sitten nautittiin seurakunnan tarjoamat kirkkokahvit Tapulin kahviossa. 

Kirkosta siirryttiin kulkueena  kirkonmäeltä Kerimäen kotiseutumuseolle, jossa Kerimäki-seuran sihteeri ja tämän tapahtuman ideoija Maire Hämäläinen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja esitteli Seija Kiuru-Lavasteen joka esitteli ja kertoi paikalla olevien päällä olevista puvuista. Yleisöä myös tänne oli saapunut mukavasti.  Yleisössä oli seuraavat puvut edustettuina.: Puruveden puku, Alavuden puku, Räisälän puku, Miehen liivi, Rautjärven puku, Pyhäjärven puku, Viipurin puku,             Ilmajoen puku, Eteläpohjanmaan puku, Sulkavan puku, Aino-puku, Tuuterin puku, Rautjärven puku, Kaukolan puku, Keski-Karjalan l. Sortavalan puku, Räisälän puku, Tuunattu kansallispuku, jossa käytetty kansallispuvun osia           

8.7.2023 Vierailijoita Ruotsista: Ruotsalainen turistiryhmä tutustui Kerimäen kotiseutumuseoon ja maailman suurimpaan puukirkkoon Gunilla Muhosen opastamana. 

8.7.2023 Pitäjänteatterin esitys: Kerimäki-seuran tarjoamassa toisessa esityksessä oli myös hyvin yleisöä, jotka toivotti tervetulleeksi Kerimäki-seuran sihteeri Maire Hämäläinen. Yleisölle oli tälläkin kertaa tarjolla kahvia, pullaa ja mehua. Järjestelyt hoiti tällä kertaa Paula, Tiina ja Raija. Esitys saatiin vietyä läpi hyvässä säässä ja n. 100:n hengen yleisö nautti esityksen lisäksi väliaika tarjoilusta. 

6.7.2023 Pitäjänteatterin esitys: Kerimäki-seuran tarjoamaan esitykseen saapui runsas sadan henkilön yleisö, seuraamaan Pitäjän teatterinesitystä Kolme iloista rosvoa. Esityksen väliajalla arvottiin yleisön kesken seuran lahjoittama Kerimäki-historia kirjasarja ja 2 kpl uusia Kerimäki-paitoja. Arvonnan suorittivat uusi Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen ja hallituksenjäsen Anna-Liisa Seppänen-Kuikka. Väliajalla oli myös seuran tarjoama kahvitus.  

2.7.2023 Kerimäki-päivä pidettiin tänä vuonna Kotiseutu-museon alueella. Juhlapuheen piti Etelä-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Mari Makkonen, joka kiteytti liikunnan merkityksen terveydelle, että mikään pilleri ei korvaa liikuntaa. Lauluesityksistä vastasi tänä vuonna Kerimäen Naislaulajat hienoilla esityksillään. Kerimäki-isäntä valittiin 16. kertaa. Uusi Kerimäki-isäntä on Vesa Pulkkinen . Kuvassa väistyvä isäntä, Kerimäki-seuran puheenjohtaja uusi Kerimäki-isäntä ja jatkava Kerimäki-emäntä. Pääkantasäätiö nimesi tämän vuoden kesäkerimäkeläiseksi Heikki Malisen, joka puheessaan kehujen lisäksi valoi uskoa Kerimäen paikkakunnan tulevaisuudelle. Tilaisuudessa piti puheenvuoron Kerimäen Historiaseuran puheenjohtaja Matti Rautiainen historiaseuran tavoitteista. Kerimäen sanataideryhmä esitteli uunituoretta antologian kirjaansa, jonka julkaisemista Kerimäki-seura on tukenut        

1.7. 2023 Kerimäki-seura 60 v ,järjesti koko kansan tapahtuman juhlankunniaksi keskellä kirkon kylää. Aamupäivän aikana oli tapahtumaa lapsille pomppulinna, poniratsatusta, SPR:n Nalle-sairaala, paloautoa, kaverikoiria ja poliisiautokin kävi esittäytymässä Seura tarjoisi yli 400 kävijälle lihakeittoa leipää ahkeran soppaporukan toimesta. Aamupäivästä yleisöä viihdytti trubaduuri Matti Muhonen. Iltapäivästä musiikista vastasi paikallinen Sudoku-yhtye ja tähti esiintyjänä lavalla kävi Disco-yhtyeen Aki Eronen, joka on kotoisin Kerimäeltä. Aki Erosen toivotti tervetulleeksi pj Kari Muhonen ja muistoksi Heikki Mielonen lahjoitti tekemänsä kitaran muotoisen puulastan. Soppaporukan fani-terveiset hoiti Riitta Kapanen. Kerimäki-seuran omalla teltalla oli myynnissä seuran uusi T-paitoja ja jaettiin ilmaislippuja 250 kpl Pitäjänteatterin esitykseen kahdelle päivälle   

11.6.2023 Lomarauhan julistus ja kirkonjuhla kokosi noin 400 henkilöä kirkonmäelle. Kerimäki-seuralla oli vastuullaan kahvi ja kääretorttu tarjoilu. Sää suosi tapahtumaa, joten väkeä oli niin, että kaikki tarjoiltavaksi varattu meni: kuva 1, kuva 2, kuva 3 , kuva 4, kuva 5

3.5.2023 Kerimäki-seura aktivoi kerimäkeläisiä roskien keräystalkoisiin. Osallistujille annettiin huomioliivit, keräyskepit ja roskapussit mukaan ja kierrolsen jälkeen tarjottiin pullakahvit. Osallistujia oli liki 40 henkilöä ja roskapusseja kertyi 70 kpl. Kuvia tapahtumasta: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4

28.2.2023 Kerimäki-seura järjesti kirjastolla Kalevalan päivänä Runolaulutupa-illan, joka keräsi mukavasti osallistujia (kuva1)(kuva2).Tapahtuman vetäjänä toimi             MuT Sirkka Kosonen ja Kerimäki-seuran puolesta vpj Riitta Kapanen.

21.10.2022 Pidettiin Savonlinnan Kylät Ry:n tilaisuus, jossa alueen yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä palkittiin kotiseudun ja oman paikkakunnan eteen tehdystä työstä.Kerimäki-seura palkittiin pitkästä ja menestyksekkäästä työstä alueen elinvoiman, kotiseutuhengen sekä ihmisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen(palkinto).  Palkintoa olivat vastaanottamassa Kerimäki-seuran puolesta  puheenjohtaja Kari Muhonen ja sihteeri Maire Hämäläinen (kuva)

1.10.2022 Kerimäki-seura järjesti toripäivän (kuva), jossa oli myynnissä paistettuja muikkuja(kuva), vohveli kahvia (kuva) ja seuran omia tuotteita sekä mm. Riitta Kapasen tekemiä ransseja(kuva). Tuloja kerättiin myös arpojen myynnillä(kuva). Sää suosi tapahtumaa, joten väkeä liikkui ja kauppa kävi hyvin.  

22.9.2022 Savonlinnan Hanketyöryhmä kävi tutustumassa museoon. Oppaana Kerimäki-seuran kunniajäsen Päiviö Rauhansalo (kuva)   

20.8.2022 Kerimäki-seura sai vieraita Hirvensalmen-kotiseutuseurasta. Matkanjärjestelijänä Hirvensalmelta oli entinen kerimäkeläinen opettaja Helena Tanttu (kuva). Vieraat toivat "tuliaisia" jotka vastaan otti Kerimäki-seuran puheenjohtaja Kari Muhonen, vieraiden puolesta antajina toimivat vierailevan seuran sihteeri Raija Tanttu ja puheenjohtaja Juha Pasonen (kuva). Kerimäki-seuran toimintaa esiteltiin museon tiloissa (kuva1 ja kuva2)  jossa nautittiin leivoskahvit (kuva). Sihteeri Maire Hämäläinen lahjoitti vieraille muistoksi ja matkalukemiseksi Kerimäen historia-kirja sarjat (kuva).  Yhdessä ihailtiin hienoa säätä museon pihalla(kuva),josta vieraat jatkoivat kierrosta Anna-Liisa Seppänen-Kuikan opastuksella. 

2.8.2022 Aino Käyhkön testamenttisäätiö järjesti jälleen kesäpäivän tapahtuman ikäihmisille Pääkantaan, osallistujia liki 200 (kuva). Kerimäki-seuran oli mukana järjestelyissä monin tavoin (kuva) 

27.7.2022 Ryhmä ruotsalaisia (kuva) vieraili museolla ja heille toimi oppaana jälleen loistavasti Gunilla Muhonen

9.7.2022 Lastenpäivä-tapahtuma järjestettiin sateen uhkan takia juhlateltan suojassa. Tapahtumassa kävi 4 tunnin aikana yli 200 lasta ja aikuista (kuva). Tarjolla oli vohveleita joita ahkeroivat Heikki, Maire ja Sirkka-Liisa (kuva) ja vohvelit maistuivat (kuva). Suosikkipaikka lapsille oli pomppulinna(kuva) ja kaikkia kiinnosti SPR:n Nallesairaala(kuva). Paikalla oli myös maailman pienin teatteri(kuva). MLL:n onnenpyörästä oli myös iloa lapsille (kuva)   

8.7.2022 Perinneretki Salpalinjalle: Kerimäki-seuran järjestämälle perinneretkelle Raikuun Salpalinjalle ja muinaisille asuinpaikoille osallistui linja-autollinen (30 henkilöä) innokkaita (kuva Raikuun kanavalla)l Heitä opasti paikanpäällä Pekka Räinä ja asioiden taustoja valotti kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansalo bussimatkan aikana. Välipalana nautittiin Maire Hämäläisen rakentamat reissueväät kahvin kera     

7.7.2022 Jäsenilta: Kerimäki-seura seura tarjosi jäsenilleen paistetut muikut Maire Hämäläisen tekemän perunasalaatin ja Vesa Pulkkisen musiikin kera. Iltaan oli ilmoittautunut yli 70 henkilöä. Kuvat: Pj Kari Muhonen toivotti tervetulleiksi, tarjoilut valmiina, hanurimusiikkia Vesa Pulkkinen,    sää suosi tapahtumaa, muikku ja perunasalaatti maistui, muikut ja paistajat   

6.7.2022 Yhteislaulu-ilta: Illan vetäjinä toimivat uusi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen apunaan Sirkka Kosonen. Kuvat: Hanna ja Sirkka,  

5.7.2022 Perinnepäivä: Perinnepäivää vietettiin Kerimäki-viikon kolmantena päivänä museo-alueella. Paikalla oli mm. lampaita ja näytettiin kuinka lampaan villasta tehdään lankaa. Kuvat: Lampaat aitauksessa, heinän seivästystä, viikatteen teroitus, maista pettuleipää, puisen haravan teko,        

4.7.2022 Opastettu retki Hytermään : Retki toteutettiin yhteiskuljetuksena ensin linja-autolla ja sitten veneellä. Retkelle osallistui 35 henkilöä. Kuvat: Laiva saapuu rantaan, Opas Anna-Liisa, Hytermän vene-istuimet, Työnmuistomerkki, Sää suosi retkeä, Puruvesi maisema     

3.7.2022 Kerimäki-päivässä julkistettiin uusi Kerimäki-emäntä vuosille 2022-2024. Hän on Hanna Seppänen (kuva). Juhlassa luovuttiin kunniapuheenjohtaja nimitys ja kunniakirja Päiviö Rauhansalolle (kuvassa oikealla). Pääkantasäätiön valitsema vuoden kesäkerimäkeläinen Pekka Hako(kuva) Juhlapuhujana oli rovasti Mikko Rinkinen(kuva), joka toi samalla Rinkisen sukuseuran lahjoituksen Kerimäki-seuralle. Laulu osuuden hoiti tänä vuonna Kerimäen mieskuoro (kuva). Puheenjohtaja Kari Muhonen (kuva) kertoi seuran toiminnasta ja kiitti kaikkia osallistujia 

Slogankisan voittajaksi valittiin Leena Turtiaisen (kuva) esitys: Kerimäki, Puruvesi siinä hunaja ja mesi 

2.7.2022 Ryhmä ruotsalaisia kirjakerhon jäseniä (kuva) vieraili Kerimäellä ja tutustui kirkon lisäksi museoon. Sujuvalla ruotsinkielellä heille toimi oppaana museolla Gunilla Muhonen (kuva) ja kirkon oppaana oli ollut Matti Lähesmaa. Ryhmä antoi suuret kiitokset opastuksesta    

27.6.2022 Kerimäki-seuran tilaama toinen tuoli (kuva) paikallaan Kalastajatilan rannalla. Lisää on tulossa  

18.6.2022 Uudet veneen keulan malliset penkit valmistuvat: Kuva 1; 

 Kerimäen liikuntapuiston tienoilla on ensimmäinen uusi venepenkki. Kyseessä on Kerimäki-seuran ideoima, kylän esteettisyyttä ja viihtyisyyttä lisäävä hanke. Näitä penkkejä on tulossa lisääkin, kunhan Savonlinnan työllisyyspalvelujen Kerimäen verstas Eemeli Lahtisen johdolla ehtivät niitä tekemään. Penkkejä sijoitellaan Kalastajatilan lähettyville ja rantaraitin varteen. Jokainen penkki on yksilöllinen. Vaikutteita on saatu Hytermän venepenkeistä. Näin historia ja perinteet siirtyvät tähän päivään. Käyhän rantaraitilla kesäisillä kävelylenkeillä katsomassa tuotoksia, istu ja testaa. 

12.6.2022 Lomarauhan julistus Kerimäen kirkon portailta (kuva) 2022

Vuoden 2022 lomarauha on julistettu tänään 12.6. suvisena sunnuntaina Kerimäen kirkkomäellä. Tilaisuuden juonsi Poku Sihvonen, lippua kantoi Pekka Hanikka ja airueina toimivat Kerimäkiemäntä Raija Tervonen ja -isäntä Risto Silvennoinen. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen ja lomarauhan julisti kaupunginjohtaja Janne Laine. Torviseitsikko vastasi tilaisuuden musiikkiannista. Kerimäkiseuran jäsenet huolehtivat vieraiden kahvituksesta ja Anna-Liisa Seppänen-Kuikka kertoi kirkon historiasta. Paikan päälle oli saapunut pari sataa henkeä. Tilaisuus oli mukavan rento ja tunnelma niinkuin loman alkaessa kuuluu ollakin.

1.5.2022Slogankisa. 

Kerimäki-seura julkisti yleisen kilpailun Kerimäki sloganista eli iskulauseesta joka kuvaa parhaiten Kerimäkeä. Voittaja julkistetaan 3.7.2022 Kerimäki-päivän juhlassa

1.5.2022Nykyiset kerimäki-isäntä ja -emäntä

Tämän hetkiset Kerimäki-isäntä ja -emäntä ovat Risto Silvennoinen ja Raija Tervonen(kuva) Uusi Kerimäki-emäntä julkistetaan 3.7.2022 Kerimäki-päivän juhlassa

Mestarit ja Kisällit

Kerimäki-seura on ollut mukana Kotiseutuliiton järjestämässä Mestarit ja Kisällit- hankkeessa, joka starttasi Louhen koulun ja kylän senioreiden yhteishankkeena keväällä 2019.Koronan vuoksi hanke oli jäissä  kaksi vuotta. Tiistaina 24.5.2022 toteutui suunniteltu, toinen kotiseuturetki Kerimäen entisten kirkkojen paikalle Kallunmäelle sekä Savonlinnaan maisemaristeilylle .Evästauolle poikkesimme Pikku Kakkosen puistoon, sieltä risteilylle Saimaalle mitä parhaimmassa , lähes kesäisessä säässä .Loppuhuipennukseksi kipaisimme Lippa-kioskille jätskeille. Iloista vilskettä ja vilinää koko päivä

Kuvia tapahtumasta: Kuva 1, Kuva 2, Kuva 3

Kerimäen kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa: Tuulensuu 6 , Kerimäki

Aukioloajat 26.6 - 4.8.2023 ma-pe klo 11.00-17.00, muulloin tilauksesta. Pääsymaksut: Aikuiset 3 euroa, alle 12 vuotiaat ilmaiseksi,

Kerimäki-seuran 60 v juhlavuonna 60 vuotta täyttävät henkilöt ilmaiseksi, ryhmät yli 10 henkilöä 2 euroa /henkilö, opastusmaksu 10 euroa/ ryhmä

Kun Kerimäki-seura v. 1963 perustettiin, seuran säännöissä sen yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväksi määriteltiin perimätiedon sekä Kerimäelle tyypillisen vanhan esineistön kerääminen, tallentaminen ja esitteleminen. Tässä tarkoituksessa Kerimäelle perustettiin kotiseutumuseo v. 1966.

Ensimmäisenä museoalueelle siirrettiin v. 1966-67 museopirtiksi savutupa Herttuansaaresta Hälvästä. Savutupa oli Sulo Herttuaisen omistaman Saarela-nimisen maatilan päärakennuksen vanhempi pääty, joka on peräisin vuodelta 1797 tai 1802.

Museoalueelle oli siirretty Kerimäen ja Punkaharjun kruununnimismiehenä toimineen sotakamreeri Heikki Häyrysen eli Romu-Heikin toimesta jo 1920-30 -luvulla aittarakennus, jota kutsutaan Romu-Heikin aitaksi. Tässä aittarakennuksessa on kaksi aittahuonetta, joissa on esillä vanhoja naisten ja miestenkin käsityövälineitä sekä ajokaluvaja, jossa on esillä hevosvetoisia kulkuvälineitä ja niiden osia.

Museopirtin jälkeen museoalueelle hankittiin v. 1967-68 savusaunarakennus ja kaksi aittarakennusta Alakuonasta Viljam Käyhkön omistamasta Käyhkölän/Niiralan talosta. Savusauna on sisustettu entisaikojen savusaunojen malliin. Aitoista toinen on sisustettu morsiusaitaksi kapioineen ja toinen aitta metsästys- ja liha-aitaksi, jossa esitellään entisaikojen pyyntikulttuuriesineistöä. Vuosina 1969-70 alueelle hankittiin puolestaan tuulimyllyn runko-osa Sulo Herttuaisen omistamalta Saarelan tilalta Hälvästä. Kalle Lehikoinen rakensi tuulimyllyrakennuksen uusista tarvikkeista vuodelta 1856 peräisin olevan runko-osan ympärille.

Maatalousaitan hankkiminen museoalueelle pantiin Kerimäki-seurassa vireille v. 1971.  Kaksi aittahuonetta käsittävä aittarakennus saatiin museoalueelle Kattilanmäestä, ja molemmissa aittahuoneissa on esillä entisaikojen maa- ja metsätalouteen liittyvää esineistöä. Keittiöaitan puolestaan lahjoitti Kerimäki-seuralle maanviljelijä Toivo Venäläinen Alakuonasta Akselan/Säkmäen maatilalta.

Museoaluetta pohjois-luoteissuunnassa rajaava kiviaita ja siinä oleva portti on sotakamreeri Heikki Häyrysen 1920-30 -luvulla rakennuttama. Koko ulkomuseoaluetta rajaava risu- tai riukuaita veräjineen on rakennettu kesällä 2003. Näiden lisäksi museoalueella on v. 2004 rakennettu vanha kivipuitekaivo kehineen, katoksineen ja keluineen.

Ulkomuseon rakennuksissa oleva Pirtti-näyttely, joka kuvaa suomalaista maalaistaloa 1880-luvulta talvisotaan, on peräisin vuodelta 1997. Näyttelyssä on esillä n. 1100 esinettä ja toiset 1100 esinettä on esillä Kalastajatilan rakennuksissa.

Museopirtin ja Romu-Heikin aitan pärekatot uusittiin vuonna 2017. Maanviljelysaitan, keittiöaitan ja tuulimyllyn pärekatot puolestaan uusittiin kesällä 2018.

Rakennukset:

1. Museopirtti – Hälvästä Saarelan tilalta siirretty savutuparakennus 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta
2. Maanviljelysaitta – Kattilanmäestä Pennalasta siirretty aittarakennus 1900-luvun alusta
   • maanviljelysaitta eli maanmuokkaustyövälineaitta
   • maanviljelysaitta eli sadonkorjuuvälineaitta
3. Tuulimylly – Hälvästä Saarelan tilalta siirretty tuulimyllyn runko-osa 1850-luvulta
4. Romu-Heikin aitta – alueelle 1920-30 -luvulla siirretty aittarakennus 1800-luvulta
   • käsityöaitta eli pellava-aitta
   • ajokaluvaja eli liiteri
   • käsityöaitta eli langankäsittelyaitta
5. Savusauna – Alakuonasta Käyhkölän tilalta siirretty savusaunarakennus 1900-luvun alusta
   • saunankota
   • löylyhuone
6. Metsästys- ja liha-aitta eli särvinaitta – Alakuonasta Käyhkölän tilalta siirretty aittarakennus 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta
7. Morsiusaitta – Alakuonasta Käyhkölän tilalta siirretty aittarakennus 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta
8. Keittiöaitta – Alakuonasta Säkmäen tilalta siirretty aittarakennus 1800-luvun lopulta
9. Kivipuitekaivo
10. Kiviaita ja portti ja ulkomuseoaluetta ympäröivä risu-/riukuaita veräjineen
11. Myllynkiviä

Historia

Aloite perinnereitistä tuli Sulo Strömbergiltä Kerimäki-seuralle.
Tavoitteena oli merkitä luonnosta vielä löytyviä historiallisia kohteita aina esihistorialliselta kaudelta lähtien ( 5000 v. eKr > 1940-luvulle )
Kohderyhmä : Kerimäen asukkaat, matkailijat, koulut ym.
Ohjausryhmä:  Päiviö Rauhansalo, Martti Koponen, Juha Turtiainen.
Asiantuntijat: Sulo Strömberg, Eino Salpakari, Matti Lähesmaa, Esko Mielonen ja Timo Jussila Museovirastosta.
Hankehakemuksen TE-keskus hyväksyi v. 2002. Kustannusarvio oli 27.000.00 euroa, josta TE-keskus maksoi 75 % ja Kerimäki-seura ry loput paikallisten yrittäjien, seurakunnan ja LC:n tukemana. Museovirasto hyväksyi 20 valittua harvinaista kohdetta teksteineen. Maanomistajilta täytyi saada kirjalliset luvat 5viideksi vuodeksi taulujen pystyttämiseen.

Reitti on ollut v. 2003 lähtien  kiinnostava retkeilykohde.

Kerimäen perinnereitin kohteet

2. Raudan sulatuspaikka – Rautaa suo- ja järvimalmista

RAUTAA SUO- JA JÄRVIMALMISTA

Kerimäellä pelkistettiin rautaa suo- ja järvimalmista kuoppa-uuneissa puuhiiltä polttamalla. Kuoppa-uunit olivat maahan kaivettuja noin metrin syvyisiä ja läpimitaltaan puolimetrisiä kuoppia, jotka reunustettiin laakakivillä ja eristettiin savella. Kuoppa-uuniin ladottiin vuorokerroksin rautamutaa ja puuhiiltä, jota poltettiin hiilihaudassa kuusesta, männystä, koivusta ja lepästä. Talonpoikaisesta raudanvalmistuksesta Kerimäellä kertoo Viitamäen Sääsniemessä sijaitseva vanha kuoppa-uunin pohja rautakuonakappaleineen sekä kuoppa-uunin välittömässä  läheisyydessä sijaitsevat hiilimiilun pohjat hiiliesiintymineen.

Lue lisää

3. Karsikkokivet – vainajien muistokiviä

KARSIKKOKIVET – VAINAJIEN MUISTOKIVIÄ

Kerimäen alueella on 10 karsikkokiveä, joista 3 sijaitsee nykyisen kirkonkylän lähellä. Tämän lisäksi  Kuokkalassa on 2 karsikkokiveä ja Silvolassa 1 karsikkokivi. Toroppalan Itikkakallio on esimerkki Kallioon hakatusta karsikosta. Karsikkokivet liittyvät esikristilliseltä ajalta periytyvään vainajakulttiin, johon liittyi suvun vainajista huolehtiminen. Ruumissaatot pysähtyivät karsikkokivien luona, missä kunnioitettiin vainajan muistoa virrenveisuulla ja odotettiin kirkonkellojen soittoa.

Lue lisää

4. Salpalinja – viimeinen puolustuslinja 1940-1944

SALPALINJA-VIIMEINEN PUOLUSTUSLINJA  

Vuonna 1940-41 Suomen itärajan turvaksi rakennetun Salpalinjan puolustusvarustuksia on myös Kerimäellä. Salpalinjan päävarustukset rakennettiin Kerimäellä Raikuuseen ja sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-Mäkrä-Hälvä-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta- varustuksia rakennettiin myös Veneenniemeen.

Lue lisää

5. Kokkomäen kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikka 3000-5000 eKr./ BC

Lue lisää

6. Tervanpolttohauta – tervaa poltettiin myös Kerimäellä

TERVAA POLTETTIIN MYÖS KERIMÄELLÄ

Kerimäellä poltettiin tervaa myyntiin 1500-luvulta 1740-luvulle saakka, ja kotitarpeiksi vielä senkin jälkeen n. 200 vuoden ajan. Tervaa poltettiin tervasjuurakoista ja runkotervaksista ns. pohjasammiollisissa ja sivulle laskevissa tervahaudoissa. Alakuonassa on Kynämäessä sekä Sakaleen metsäautotien tienhaarassa kolmen tervahaudan pohjat, jotka edustavat pohjasammiollista tervahautaa. Tervahaudat ovat peräisin 1720-luvulta. Kynämäessä sijaitsevista kahdesta tervahaudasta toisen läheisyydessä on myös tervanpolttajien tilapäinen asuinmaja.

Lue lisää

7. Riitasensuon sotavankileiri ja sotavankien hautausmaa

RIITASENSUON SOTAVANKILEIRI JA SOTAVANKIEN HAUTAUSMAA  

Riitasensuon Kuokkalan puoleisella reunalla sijaitsi  1941-1944 sotavankileiri, jossa oli enimmillään  500 venäläistä sotavankia, jotka ojittivat Riitaensuota ja nostivat sieltä turvetta polttoturpeeksi. Muistona vankileiristä ovat maastossa näkyvät parakkien kivijalat ja uuninpohjat, kellarit, syöpäläistenhävityslaitoksen pohja sekä pienoisrautatien pohja Riitasensuolla. Näkyvin muistomerkki on sotavankien hautausmaamuistomerkkeineen. Sinne on haudattu 98 Riitasensuon sotavankileirillä kuollutta sotavankia.

Lue lisää

8. Martinniemen muinaisjäännösalue

Lue lisää

9. Varhaisrautakautinen asuin- ja raudanvalmistuspaikka

Lue lisää

10. Kivikautinen asuinpaikka ja muinaisrantavalli

Muinaisen Saimaan korkein ranta 4000  eKr/BC. Kivikautinen asuinpaikka. Muinaisrantavalli.

Lue lisää

11. Kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikka 3900 eKr/BC

Lue lisää

12. Kivikauden talo

Lue lisää

13. Lapinraunio

Pronssi- tai rautakautinen Lapinraunio. Salpalinjan valliesteet.

Lue lisää

14. Kivikautinen asuinpaikka

Kivikautinen asuinpaikka n. 3500-2900 eKr/BC.

Lue lisää

15. Uunraunion linnoitustykistöasema – Salpa-aseman linnoitteet raikuun kanavan varrella

SALPA-ASEMAN LINNOITTEET RAIKUUN KANAVANVARRELLA JA UUNRAUNIOSSA

Salpalinjan päävarustukset rakennettiin Kerimäellä Raikuuseen ja Sivustavarustukset linjalle Haapaniemi-Patasalo-Vasatar-Mäkrä-Hälvä-Vehkasalo-Hevossalo-Rauvanniemi-Raikuu. Sivusta varustuksia rakennettiin myös Jouhenniemen alueelle erityisesti Veneenniemeen. Päävarustuksiin kuuluivat 7 konekivääribunkkeria Raikuun kanavan länsirannalla n. 200 metrin päässä toisistaan ja Uunraunion tien varteen rakennetut 4 linnoitustykistöasemaa niinikään 200 metrin päässä toisistaan sekä kaksiriviset hyökkäysvaunuesteet sekä 1 km pitkä ja 3-4 metriä korkea kylmämuurattu muuriestevyöhyke Raikuun kanavan länsirannalla. Kussakin linnoitustykistöasemassa on pyörivä alusta tykkiä varten, sulkuhuone, ammusvarasto sekä majoitustilat tykkiaseman miehistölle. Kahteen linnoitustykistöasemaan oli sijoitettu 152 mm:n Canet- merikanuunat ja toisiin kahteen linnoitustykistöasemaan 229 mm:n mörssärit. Sivustavarustuksiin kuului tykkiasemien ja konekivääribunkkereiden välille rakennettu yhtenäinen taisteluhautaverkosto korsuineen sekä konekivääri- ja tulenjohtopesäkkeineen.

Lue lisää

16. Kuppikivi

KUPPIKIVET-MUINAISIA UHRIKIVIÄ

Kerimäellä on n. 60 kuppikiveä, joista suurin osa 37 kuppikiveä, sijaitsee Anttolan, Silvolan ja Simpalan alueella. Tämän lisäksi Makkolassa on 5, Jouhenniemessä 4, Ruokojärvellä 3, Toroppalassa 2 sekä Kumpurannassa, Kuokkalassa ja Yläkuonassa kussakin 1 kuppikivi. Kuppikivet ovat uhrikiviä, joille vietiin vielä 1900-luvun alussakin ruokaa ja juomaa suvun vainajille sekä erilaisia maan ja veden antimia.

Lue lisää

17. Kerimäenkylä (vanha kirkonkylä) ja Kallunmäki (kirkkomäki 1642-1848)

KERIMÄENKYLÄ-VANHA KIRKONKYLÄ

Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642 ja nykyisestä Anttolan ja Silvolan seudusta muodostui uuden kirkkopitäjän hallinnollinen keskus vuosiksi 1642-1848. Vanhaan kirkonkylään kuului kolme nykyiseen Silvolaan kuuluvaa kylä-aluetta; Kerimäenkylä, Kaksola ja Luostarila. Vanhassa kirkonkylässä kirkko rakennettiin Kallunmäelle ja pitäjäntupa Savonlinnasta Viipuriin johtavan maantien varrelle. Vanhaan kirkonkylään rakennettiin myös kirkkoherran ja nimismiehen virkatalot.

Kappalaisen virkatalo rakennettiin Kaksolaan ja nimismiehen virkatalo siirtyi 1700-luvulla Luostarilaan, missä sijaitsi myös vanhan kirkonkylän posti-asema. Luostarilassa sijaitsi erään talon pihapiirissä piispankivi, jonka luona tarjottiin ehtoollista sotaan lähteville miehille.

KALLUNMÄKI-KIRKKOMÄKI 1642-1848. Kun Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642, valittiin uuden seurakunnan kirkonpaikaksi Kallunmäki. Ensimmäinen kirkko Kallunmäelle rakennettiin v. 1643-1645, mutta kirkon polttivat Venäjän tsaarin soturit kesällä 1656. Kerimäen seurakunnan toinen kirkko rakennettiin v. 1662-1668 ja samalla kunnostettiin sodan tuhoilta säästynyt vanhan kirkon kellotapuli. Salama poltti kirkon ja kellotapulin 1670-luvun lopulla. Kolmas kirkko kellotapuleineen rakennettiin v. 1681-1683, ja salama poltti tämänkin kirkon kellotapuleineen 18.7.1764. Kerimäen seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin Kallunmäelle 1765-1768, ja tämä kirkko purettiin uuteen kirkonkylään rakennetun viljamakasiinin tarpeiksi v. 1858.

Lue lisää

18. Katajamäki – linnoituksen mäki

Katajamäen  alkuperäinen nimi on saattanut olla Kerimäki, sillä Kerimäki-niminen kaskimetsä sijaitsi maakirjojen mukaan Katajamäen rinteellä, jolloin Katajamäki-nimikin oli tunnettu jo 1560-luvulla. Linnoitusmäeksi Katajamäki muuttui, kun Savonlinnasta Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Viipuriin johtanut maantie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa v. 1743. Tällöin  venäläiset  linnoittivat Kerimäen silloisen kirkonkylän korkeita mäkiä; Katajamäkeä, Kallunmäkeä, Koivumäkeä ja Muurahaismäkeä. Katajamäen puolustusvarustus oli matala maavalli, jossa oli tuliasemat myös muutamalle kanuunalle.

Lue lisää

19. Mestauspaikka – tuomion paikka

MESTAUSPAIKKA-TUOMIONPAIKKA

Menneiden vuosisatojen oikeuslaitos oli ankara ja julma myös Ruotsi-Suomessa sekä Venäjän Keisarikuntaan v. 1809-1917 kuuluneessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa, ja lain kova koura kosketti koko väestöä myös Kerimäellä. Rangaistus-asteikko oli laaja, ulottuen sakoista ja häpeä- ja kirkkorangaistuksista kuolemanrangaistukseen saakka. Häpeä- ja kirkkorangaistuksena käytettiin häpeäpaalua ja jalkapuuta sekä häpeäpenkkiä ja häpeäjakkaraa. Kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä, mestaamalla ja roviolla polttamalla. Kuolemantuomiot pantiin toimeen julkisesti ja myös Kerimäen silloisessa kirkonkylässä oli mestauspaikka mestauspölkkyineen ja pyövelin kojuineen. Mestauspaikka sijaitsi Muurahaismäen juurella. Mestauspaikan lähellä sijaitsi myös piiskaus- ja ruoskintapaikka piiskauspaaluineen.

Lue lisää

20. Maantie Savonlinnasta Viipuriin – vanha sotilastie

MAANTIE SAVONLINNASTA VIIPURIIN-VANHA SOTILASTIE-KEISARINTIE

Vanhan Kerimäen alueella oli 1500-luvulla vähän julkisia teitä ja nekin olivat huonokuntoisia, alueen tärkein tie oli Savonlinnasta Nojanmaan ja Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Kulennoisiin ja sieltä edelleen Punkaharjua pitkin Parikkalaan johtanut tieväylä. Savonlinnasta Viipuriin johtavalta tieltä erkani Kerimäen alueella 2 sivutietä. Toinen tie kulki Kinttusillan luota Toroppalan kautta Jouhenniemeen, mistä tie jatkui Yläkuonaan ja sieltä edelleen ratsupolkuna Kumpurannan ja Raikuun kautta Kesälahden Villalaan. Toinen tie kulki Niinimäen kautta Ruokojärven suuntaan, mistä tie jatkui ratsupolkuna Makkolan, Pesolan, Kolvosenjärven, Muholan ja Päivölän kautta Juvolaan ja sieltä edelleen Haapa- ja Haukiveden rantoja pitkin Savonlinnaan.

Tien omistuksesta taisteltiin vuosisatojen ajan Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä, viimeimmäksi pikkuvihan aikana, jonka jälkeen tie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa 1743. Tien sulkemista sotilaallisista syistä suunniteltiin vielä v:n 1918 sodan aikana ja v. 1939-1944.

Lue lisää

Muut nähtävyydet

A Kirkko
B Suomen järvikalastusmuseo
C Kotiseutumuseo
D Kalastajatila
E Hytermän museosaaret
F Käräjäkallio
G Raikuun salpa-asema ja luontopolku

Kerimäki-päivä 2.7.2023: Uusi Kerimäki-isäntä Vesa Pulkkinen ja jatkava Kerimäki-mäntä Hanna Seppänen (Kuva), Emäntä löysi isännän(kuva), Juhlapuhuja Mari Makkonen(kuva), Kerimäen Naislaulajat (kuva 1, kuva 2), Puheenjohtaja Kari Muhonen ja väistyvä Kerimäki -isäntä Risto Silvennoinen(kuva), Kesäkerimäkeläinen Heikki Malinen, Kauko Rauhansalo ja Maire Hämäläinen (kuva), Kerimäen Historiaseuran pj Matti Rautiainen (kuva), Muita kuvia: 1    2     3    4    5    6   

Kerimäki-seura 60 v koko kansantapahtuma: Kuvia tapahtumasta 1,  2,  3,  4,  5,  6,  7,  8,  9,  10, 11, 12, 13, 14, 15,  16,  17

Kerimäki-seuran hallitus ja kutsutut joululounaalla Paviljongilla 8.12.2022(kuva), tilaisuudessa muistettiin 90 v täyttänyttä kunniapuheenjohtaja Päiviö Rauhansaloa(kuva) 

Kerimäki-seuran hallitus hoiti 5.10.2022 museon pihalle tuodun multakasan levityksen eli mullituksen (kuva) ja siistiä tuli (kuva) 

Kerimäki-museonhoitaja kesällä 2022: Lucas Honkasta (kuva) kiitettiin hyvin hoidetusta työstä museolla

Kerimäki-päivä 2022(3.7.2022):Kerimäki-emäntä ja isäntä kirkossa. Raija Tervonen emäntänä luki osan liturgiaa ja samoin isäntä Risto Silvennoinen. Kerimäki-seuran puheenjohtaja Kari Muhonen. Uusi Kerimäki-emäntä Hanna Seppänen. Kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin    Päiviö Rauhansalo. Slogan kisan voittajat: yli 15 v Leena Turtiainen ja alle 15 v Satu Korhonen. Väistyvä Kerimäki-emäntä luovutti käädyt. Kerimäki-isäntä Risto Silvennoinen ja -emäntä Hanna Seppänen. Uusi emäntä Hanna ja väistyvä emäntä Raija. Kesäkerimäkeläiseksi valittu Pekka Hako. Juhlapuhuja rovasti Mikko Rinkinen ,Yleisöä 1,yleisöä 2, yleisöä 3 

Kerimäki-päivä 2021(4.7.2022): Väkeä teltassa. Kerimäki-isäntä 2019-2020. Yllätysjuontaja. Uusi ja vanha isäntä. Isäntä ja emäntä.

Kesäkerimäkeläinen 2021. Kerimäen naiskuoro. Pääkantasäätiön puh.johtaja . Kerimäki-isäntä 2021 . Pääkantasäätiö kukittaa  

Hytermä: Romu-Heikin perintö

Maailman suurin puukirkko: Kerimäen kirkko

Kirkkoranta/vierasvenesatama/uimaranta 

Kerigolf

Liikuntapuisto

Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, yhdistykset ja kannattajajäsenet edellyttäen, mikäli he hyväksyvät yhdistyksen säännöt.

Yhteystiedot ja hallitus

Kerimäki-seura on aktiivisesti toimiva yhdistys, joka on perustettu 29.9.1963. Kerimäki-seuran tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen, ihmisten viihtyisyyden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja -kulttuurin vaaliminen ja edistäminen.

Seura toimii alueensa etujärjestönä sekä asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä. Seura tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille, järjestää kotiseutupäiviä, -talkoita, -retkiä ja näyttelyitä, edistää perinteen tallentamista sekä luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimista, harjoittaa museotoimintaa sekä toimii yhteistyössä Suomen kotiseutuliiton kanssa.

Vuoden 2023 jäsenmaksu on 15 €.

Yhdistyksen toiminnasta kerrotaan Puruvesi-lehden ”Muistilistalla”.